Kategoria: Pelit

Puolen vuoden työn tulos, Lautapeliopas, on nyt avattu yleisölle. Vanhaa Lautapelaaja.net:iä ei enää ole, sieltä löytää enää uudelleenohjauksia uusille sivuille. Käykäähän tutustumassa. Uusilta sivuilta löytyy jokseenkin kaikki mitä vanhoiltakin ja paljon, paljon enemmän.

Jos olet linkittänyt Lautapelaaja.net:iin sivuiltasi, olisi tosi hienoa, jos viitsisit päivittää linkkisi osoittamaan Lautapelioppaaseen.

Yksi suosittu harhakäsitys tai suorastaan salaliittoteoria liittyy Raha-automaattiyhdistyksen hedelmäpeleihin ja videopokereihin. Monet tuntuvat uskovan, että mahdollisuus voittaa peleistä riippuu siitä, paljonko masiinassa on rahaa: jos raha on vähissä, voittoja ei irtoa, ja jos kone on täynnä rahaa, on pelaajan juhlahetki.

Muuten hyvä, mutta eihän se nyt näin mene. RAY:n edustajien mukaan arvonnasta vastaava puoli ei tiedä raha-asioista mitään, enkä näe mitään syytä epäillä tätä väitettä. On vain paljon yksinkertaisempaa tehdä laite, joka toimii koko ajan reilusti ja sitä paitsi, voittotodennäköisyyksiä rahatilanteensa mukaan muuttava hedelmäpeli taitaisi olla laitonkin.

Voittolinja.comissa on mainio Miten hedelmäpeli toimii -artikkeli, siitä oppii hedelmäpelien toimintaperusteet. Faktahan on, että hedelmäpeli on suunniteltu viemään pelaajien rahat. Rahapelioppaan mukaan RAY:n hedelmäpelien palautusprosentit ovat noin 85-95 prosentin luokkaa, eli teoriassa jos koneeseen pistää satasen, se maksaa 85-95 euroa takaisin voittoina ja pitää loput.

Palautusprosentti ei myöskään ole koko totuus, vaan automaatti pystyy pitämään vieläkin isomman osan rahoista. Varsinkin pienet voitot kierrätetään uudestaan koneeseen, jolloin usein käy niin, että pelaaja syöttää koneeseen pari euroa, voittaa vähän, pelaa voittonsa ja poistuu koneelta ilman senttiäkään. Tällöin todellinen palautusprosentti on pienempi. Kasinoiden ruletin yhteydessä tästä rahanpidosta käytetään nimeä hold ja Wikipedian rulettijutun mukaan Atlantic Cityn kasinoilla hold on 20-30 %, kun ruletin normaali talon etu on jenkkiruletissa 5,26 %.

Tästä voi jo päätellä jotain automaattien tarpeesta säädellä voitonmaksuaan. Mitä enemmän peliautomaatilla pelataan, sitä enemmän se kerää rahaa itselleen. Toki on mahdollista, että päävoitto osuu kohdalle monta kertaa, mutta koska RAY:n peleissä on niin mitättömän pienet päävoitot, automaatissa ei tarvitse olla montaakaan sataa euroa, jotta mahdollisuus rahojen loppumiseen on todella pieni.

Sehän on ihan laskettavissa oleva juttu, kun voittotodennäköisyydet tiedetään. Luulisin, että koneet pitävät kirjaa siitä, paljonko niitä pelataan – jo siksi, että koneet, joita ei käytetä, voidaan viedään tuottoisampiin paikkoihin – jolloin voidaan laskea optimaalinen pohjakassa, jolla mahdollisuus rahojen loppumiseen on mitätön.

Mitä automaatti sitten tekee kun kassa on loppu? Luultavasti pistää pelin kiinni ja mahdollisesti hälyttää täyttäjän. Olisi pelaajien pettämistä, jos automaatti keräisi täydennysrahat pelaajilta, joilla ei olisi mahdollisuutta voittaa.

Tuplaamiseen liittyy paljon myyttejä, erilaisia systeemejä, joilla pystyy tuplaamaan voittonsa ”varmasti”. Voin antaa vinkin: RAY:n koneilla ei kannata tuplata, koska tuplauskin on säädetty siten, että se ei ole reilu. Esimerkiksi Apila-hedelmäpelien tuplauskiekolla on 11 kruunaa, 11 klaavaa, yksi puolikas ja yksi kantillaan oleva kolikko. Puolikkaalla saa alkuperäisen panoksensa takaisin, kantillaan olevalla kolikolla häviää aina. Tämä aina epäonnistumisen tuova kolikko varmistaa, että tuplaus on pitkällä aikavälillä RAY:lle voitollista. Siksi tuplauskin voi olla täysin rehti arvonta ilman muita kommervenkkejä: peli on jo lähtökohdiltaan kiero.

Ainakin nettikasinoilla käytetään usein tuplausta, joka on rehti, eli pelaajan mahdollisuus voittaa on täsmälleen yhtä hyvä kuin kasinonkin. Tällöin tuplaamisella ei ole pitkällä aikavälillä mitään merkitystä kummankaan voittojen kannalta. Varianssia eli tulosten vaihtelua se sentään lisää.

Vuosiäänestys 2008 on potkaistu käyntiin. Homma toimii kuten ennenkin: käykää sivulla äänestämässä 5-7 suosikkipeliänne aikavälillä 1.9.2007 – 31.8.2008. Äänestyksessä ei haeta kaikkien aikojen parhaita pelejä, vaan tarkoitus on äänestää nimenomaan niitä pelejä, joita on pelannut ja joista on pitänyt eniten. Aktiivikäyttö on se, mikä tässä äänestyksessä ratkaisee.

Olen tavattoman koukussa Tajunnanvirtaa-puzzleen. Puzzle alkaa Paavo Väyrysen kuvasta, johon liittyy joukko sanoja, joista paljastetaan vain kirjainten määrä. Arvailemalla sanoja löytyy ja niistä paljastuu uusia sanoja, jotka yhdistyvät entisiin eri tavoin. Sanoista muodostuu assosiaatioketjuja ja merkitysten verkkoja.

Tehtävä on varsin metka ja aika haastava. Yhteydet voivat olla yllättäviä, mutta jos pystyy löytämään vaikeaan aiheesta toiseen harppaavaan sanaan toisen yhteyden, oikean ratkaisun keksiminen helpottuu. Välillä on niin jumissa ettei uskoisi, sitten ratkeaa hetkessä parikymmentä sanaa. Fantastista! Puzzlen ratkominen on kuin sopivan vaikean ristikon tai piilosanan tekemistä, tässä on vain paljon enemmän ratkottavaa (573 sanaa!).

Oikeastaan kyse on geokätköstä. Ratkomalla sanoja löytää koordinaatteja fyysisiin paikkoihin, joista löytää lisävihjeitä ja lopullisen ratkaisun, ilmeisesti. Ainakin yksi kätkö on Lappeenrannassa, joten taitaapa jäädä käymättä. Tajunnanvirta-geokätkön kotisivu on kuitenkin hyvä paikka aloittaa puzzlen setviminen.

Loppuun vielä varoituksen sana: toiset eivät tätä tajua, mutta joillekin tämä aiheuttaa todella vakavan addiktion ja työkyvyn menetystä. Nimimerkillä 50.6% ratkaistu!