Silmäpähkinä

blue eyes
Kuva: .bean (CC by-nc)

Lautapeliseuran foorumilla esitettiin oivallinen pähkinä. Tehtävä ja sen ratkaisu miellyttivät minua suuresti:

Oletetaan saari, jonne on sijoitettu sata sinisilmäistä ihmistä, sata ruskeasilmäistä ihmistä ja yksi vihreäsilmäinen guru. Saaren asukkaat eivät tiedä joukkonsa koostumista eivätkä omien silmiensä väriä – toistensa silmät he toki näkevät. Asukkaat eivät kykene kommunikoimaan keskenään millään tavalla.

Saarelta pääsee pois keskiyöllä vierailevan laivan mukana, mikäli tietää omien silmiensä värin. Saaren asukkailla ei ole muuta keinoa silmiensä värin selvittämiseen kuin puhdas logiikka, mutta tässä lajissa asukkaat ovatkin varsin taitavia.

Eräänä päivänä guru sanoo: ”Näen ainakin yhdet siniset silmät”. Guru ei ole koskaan sanonut mitään muuta, eikä sano koskaan myöhemminkään mitään. Mitä gurun sanojen jälkeen tapahtuu? Lähteekö joku pois ja jos lähtee, kuka ja milloin?

Mikäli tehtävä tuntuu vaikealta, annan vinkin (vinkki on rot-13-koodattu). Ragä wbf fnneryyn byvfvxva iäurzzäa xhva fngn fvavfvyzävfgä?

Mikäli tämäkään ei auta, kerron vastauksen: fnqnagran löaä xnvxxv fvavfvyzävfrg xrxfviäg byrinafn fvavfvyzävfvä wn cbvfghing fnnerygn. Vastaushan ei ole se varsinaisesti kiinnostava asia, vaan logiikka, millä siihen päädytään. Vastauksen tietäminen helpottaa ratkaisun löytämistä.

Korttipelikysely

Korttipelejä joskus pelanneet, suunnatkaapa Lautapelaaja.net:n korttipelikyselyyn ja kertokaa mitä olette pelanneet ja milloin. Tavoitteenani on saada jonkinlaista kokonaiskuvaa siitä, minkälaista korttipelikulttuuria eri puolilla Suomea on.

Pyytäisin myös välittämään viestiä eteenpäin: mitä laajempi joukko eri-ikäisiä ja eripuolelta maata olevia vastaajia mukaan saadaan, sitä parempi on kuva suomalaisen kortinpeluun eri muodoista.

Mario Kart DS ja nettipeli

Mario Kart DS on ehdottomasti suosikkipelejäni Nintendo DS:llä. Harmi vain olen pelannut pelin varsin kattavasti läpi, enkä saa ihan valtavasti iloa siitä, että yritän hioa tuloksiani paremmiksi. Selailin sattumalta Nooan leikkiessä pelin ohjekirjaa – se kun on syystä tai toisesta päätynyt Nooan lelujen joukkoon – ja keksin, että voisihan sitä nettipeliäkin kokeilla…

Kokeilin, ja kas, sehän toimii. Aika pienellä vaivalla sain DS:n kiinni langattomaan kotiverkkoon ja peliseuraakin löytyi. Ajaminen on heti kiinnostavampaa, kun vastassa on oikeita ihmisiä. Tätä lajia kannattaa ehdottomasti kokeilla, mikäli kotoa löytyy langaton verkko ja peli.

Palapelillä miljonääriksi

Eternity II on palapeli, joka julkaistaan ensi lauantaina (28.7.2007). Ensimmäinen ratkaisija voittaa kahden miljoonan dollarin arvoisen palkkion. Luonnollisesti palapeli on suunnattoman vaikea: neliön muotoiset palat sopivat mihin järjestykseen tahansa ja paloista muodostettava kuvio koostuu abstrakteista muodoista, joita täytyy yhdistellä.

Paloja on 256 (16×16). Nurkat ja reunat tunnistaa. Nurkat voi järjestää 4! eri tavalla. Reunat – 56 palaa – menevät 56! eri järjestykseen. Tämä jättää 196 keskipalaa, jotka voi järjestää 196! * 4196 eri järjestykseen – kaikki palat kun voi kääntää neljään eri asentoon (joissain paloissa jotkut asennot voivat tosin olla identtisiä). 4! + 56! + 196! * 4196 on enemmän kuin tähtitieteellisen iso luku: 4! + 56! on luokkaa 1074, 4196 on 10118 ja 196! taas on … no, luokkaa 10 potenssiin muutama sata.

Tämä siis tahtoo sanoa sitä, että vaikka viettäisit lopun ikääsi tahkoamalla erilaisia ratkaisuja yhden sekunnissa kellon ympäri, todennäköisyys osua oikeaan olisi hyvin, hyvin pieni. Todennäköisyys riippuu tietysti siitä, paljonko oikeita ratkaisuja on – varmasti useampi kuin yksi (jo pelkästään peilaamisen vuoksi oikeita ratkaisuja on vähintään neljä).

Ratkaisu ei siis löydy tietokoneella raakaa voimaa käyttäen, mutta kenties jollain fiksummalla algoritmilla. Veikkaan, että ratkaisu – kuten Eternity I:n ratkaisu – löytyy kuitenkin tietokoneella, ei käsipelillä ratkoen. Prize Specimens on kiinnostava artikkeli ykkös-Eternityn ratkaisusta.

Pelin nettisivuilta löytyy 16 palan kokeilupeli. Sain itse kokeilupelin palapelinä testattavaksi. Helppohan se oli, ratkaisu löytyi muutamassa minuutissa. On kuitenkin helppo nähdä, miten ongelma monimutkaistuu palojen määrän kasvaessa. On myös helppo nähdä, ettei tuon ratkaiseminen ole välttämättä mitenkään hauskaa puuhaa…