Aamulehdessä kirjoitettiin tänään Akavan opiskelijavaltuuskunnan vaativan opintotukien tulorajoihin 20 prosentin korotusta. Kannatetaan (vaikka kyllä niitä opintotukia itsessäänkin jo pitäisi nostaa). Tilannehan on minullakin nimenomaan se, että tuloni ja opintotukeni on laskettu tarkkaan siten, että tänä vuonna nostetuista viidestä opintotukikuukaudesta joudun palauttamaan vain yhden. Jos tienaisin satasenkin enemmän, joutuisin palauttamaan toisen kuukauden.
Jos minulle siis tarjottaisiin vaikka jotain käännöstyötä tai jutunkirjoitusta kesän aikana, pitäisi kieltäytyä, koska parin sadan euron palkkiostakin joutuisi palauttamaan opintotukia, jolloin jäisi tappiolle. Valmistumisenikin odottaa elo- tai syyskuuta vain siksi, että jos valmistuisin nyt, joutuisin palauttamaan useamman kuukauden opintotuet. Kesän opintotuettomat (ja palkattomat) kuukaudet ovat olennaisia, jotta saan pitää alkuvuoden opintotuet edes suurimmaksi osaksi.
Tietysti jos valmistumiseni menee myöhemmäksi kuin syyskuulle, joudun taas palauttelupuuhiin, koska silloin syksyn palkat tulevat sotkemaan kuviota. Syyskuun palkan saamisen vielä kestää, koska syyskuusta saa ylimääräisen opintotuettoman kuukauden, mutta enempää ei.
No, tietääpähän ainakin tarkkaan paljonko on töistään tienannut, koska jos ei tiedä, saa yllättyä ikävästi seuraavana keväänä kun Kela vaatii omiaan takaisin.
Tässä kohtaa kannattaa muuten huomata, että opiskelijat eivät oikeastaan edes vaadi enemmän rahaa, vaan alkuperäisen tarkoituksen mukaisen tason säilyttämistä. Tulorajat määriteltiin 1998, eikä niitä ole korotettu sen jälkeen, vaikka suomalaisten ansiotulot ovatkin Aamulehden mukaan nousseet 1998 jälkeen keskimäärin 30 prosenttia. Sama opintotuen kanssa: määrä on pysynyt samana, mutta määrän arvo ei. Elinkustannusindeksin kehityksestä voi pohtia, paljonko opintotukea pitäisi korottaa, jotta se olisi edes samalla tasolla kuin mihin se alunperin tarkoitettiin. Indeksikorotukset opintotukeen!
