Selailin kirjastossa opusta (Veijo Wirénin Näin voitan lotossa?), joka lupaili lottomenestystä. Kirjan kantavana tekijänä oli sen kirjoittajan vakaa epäusko todennäköisyyden lakeihin. Sen sijaan kirjoittaja tuntuu uskovan vahvasti entropiaan viittaaviin luonnonlakeihin.

Wirénin mukaan ns. hajarivi on todennäköisempi kuin järjestyneempi rivi, kuten vaikka numerojärjestys. Todennäköisyydet ja tilastot ovat liian kaavamaisia. Wirén on tutkinut asiaa ja vanhoja lottorivejä huolella ja kehitellyt sääntöjä, joiden mukaan 15 380 937 erilaisesta rivistä on rajattu reilun neljäntuhannen rivin joukko, josta voittajarivit todennäköisimmin löytyvät.

Pois on rajattu rivit, joissa on peräkkäisiä lukuja (joka sellaisenaan tai esim. kahden välein), lukupareja sisältävät rivit ja rivit, jotka muodostavat kuvioita lottokupongilla. Jotain virkaa oli numeroilla, jotka toistuvat tai ovat toistumatta, en perehtynyt tarkemmin.

Eihän tässä kaikessa ole muuta vikaa kuin se, että todennäköisyyden lait pätevät, halusi tai ei. Jokainen rivi on aivan yhtä todennäköinen, oli se kuinka järjestynyt tahansa. Lottopallot eivät tiedä, mikä numero niissä on. Lottopallot eivät myöskään muista aikaisempia rivejä: kunkin rivin todennäköisyys on sama, oli sen historia mikä tahansa.

On toki totta, että voittorivi on useammin hajarivi kuin järjestynyt rivi (suoria numerojärjestysrivejähän on vain 33 erilaista), mutta tämä ei ulotu yksittäisten rivien tasolle: yksittäinen hajarivi on yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa niistä 33 järjestelmällisestä rivistä.

Jos Wirén on tutkinut päätelmiensä pohjalle vanhoja lottorivejä, hän on syyllistynyt turhan pienen otoksen käsittelyyn. Olettaen, että lottoa on pelattu vuodesta 1971 alkaen 52 kierrosta vuodessa, tämän vuoden loppuun mennessä on pelattu hieman yli 1700 kierrosta. Se on hyvin vähän, vain 1/8963 eli 0,00011% erilaisten lottorivien määrästä. Niin pienen otoksen perusteella on nähdäkseni aika vaikeaa sanoa mitään pitävää.

Jos haluaa tehdä jotain lottomenestyksensä parantamiseksi, kannattaa välttää aktiivisesti muiden suosimia numeroita. Se ei paranna voitonmahdollisuuksia, mutta jos voitto osuu kohdalle, se on todennäköisesti suurempi. Äärimmäinen esimerkki on tietysti klassinen 1-2-3-4-5-6-7-rivi, jota pelataan Veikkauksen lottotietosivun mukaan noin 4000 kertaa joka kierroksella. Normaali päävoitto kutistuisi tuolla rivillä 200 euroon. Rivissä kannattaakin panostaa erityisesti isoihin numeroihin (32-39), niitä käytetään verrattain vähän. Edellisten kierrosten voittorivit ja kupongin pystyrivit ja sen sellaiset voi taas hylätä saman tien.

Matemaattisesti ajateltuna lotto ei ole kannattavaa puuhaa, mutta niin vain joka vuosi jokunen ihminen elämänsä muuttaa lottoamalla. Muulla konstilla ei juuri niin pienellä vaivalla saa itselleen mahdollisuutta niin paljoon, joten ei ole ihme, että lotto kansaan vetoaa.

Veijo Wirénin Veijon Kirjoilla on kotisivu, josta löytyy lisätietoa lähinnä miehen ristikkopuuhista – Wirénin Ristikkosanojen pikkujättiläinen on kyllä pätevä teos.