Mikko Saari bloggaa toisinaan
Linko linkosi niin hienon linkin, että se on pakko mainita: The Infinite Cat Project on sarja kuvia kissoista katsomassa kuvia kissoista, jotka katsovat kuvia kissoista ja niin edelleen.
Parhaan katseluelämyksen saa, kun aloittaa lopusta ja etenee taaksepäin.
Laitoin myyntiin kotimaisen Tolkien-metallibändi Battleloren The Journey -DVD:n. Paketti on bändin faneille varsinkin todella hieno, sillä se sisältää bändin keikan sekä DVD:nä että CD:nä, musiikkivideoita, haastatteluja ja muuta kivaa. Levy on PALia, englanniksi puhuttu ja aluekoodia nolla. Saalis löytyy Huuto.netistä. Lähtöhinta on 10 euroa, korotus euron ja hintavarausta ei ole. Postikulut lisätään hintaan, paitsi jos hinta nousee yli 20 euron jolloin minä maksan ne.
Kill Bill -soundtrackilla on Nancy Sinatran aivan upea tulkinta Sonny Bonon Bang Bang (My Baby Shot Me Down) -biisistä. Ennen soundtrackin ostamista hain biisin netistä ja ihmettelin, kun siitä oli saatavilla vain instrumentaaliversioita. Kaikki versiot olivat olevinaan soundtrack-levyltä peräisin, ja levyllä piti olla täydellinen versio.
Asia palasi kummittelemaan tänään, kun kuuntelin MP3-versiota biisistä koneella. Taaskaan ei kuulunut kuin kitaraa, vaikka biisin piti olla tallennettu suoraan cd:ltä. Olin vieläpä kuunnellut biisiä hyvillä mielin kannettavalla MP3-soittimellani. Arvelin, että biisi oli jotenkin jäänyt kovalevylle kummittelemaan ja rippasin sen uudestaan cd:ltä. Ei auttanut, edelleenkin Nancy Sinatra jäi uupumaan.
Nettisurffailu tuotti tulosta. Gorezonen foorumilta löytyi vastaus: vanha äänite on nauhoitettu stereoksi siten, että kitara on toisella kanavalla ja Nancy Sinatran laulu toisella. Koska tietokoneessamme on kiinni vain yksi kaiutin (stereoissa on toinen kanava rikki), jäivät laulut kuulumatta.
Ihmeellinen mysteeri, mutta niin vain sekin selvisi.
Opetin roskapostisuodattimeni (aina luotettava POPFile) erottamaan virukset muusta roskapostista. Virusroinaa tulee siinä määrin paljon, että alkoi kiinnostamaan, kuinka paljon sitä itse asiassa tulee.
Kymmenen päivän käytön aikana postia on satanut noin 3900 viestiä. Spämmiä on tästä 2800 viestiä eli 72 prosenttia. Viruksia on vajaa 500 viestiä, noin 13 prosenttia. Sekalaista bulkkipostia kymmenisen prosenttia eli 390 viestiä ja henkilökohtaista postia 205 viestiä eli reilut viisi prosenttia.
Viruspostia tulee siis aika paljon, noin 50 viestiä päivässä. Silkkaa spämmiä tulee melkein 300 viestiä päivässä! Postien lukeminen pinellä ei olekaan enää lainkaan niin hauskaa kuin ennen, kun suodatus tapahtuu vasta, kun haen viestit kotikoneelle.
On roskaposti kyllä melkoinen ongelma. Viruksistakin kertyy paljon liikennettä, kun viestit ovat keskimäärin noin 30 kilotavun kokoisia. Kymmenen päivän aikana viruspostia on siis satanut noin viisitoista megaa. Veikkaisin, että perinteinen spämmi voittaa silti, vaikka aika tasaista se voi kyllä olla.
Paras Keittokirja osoittautui hintansa arvoiseksi. Perjantaina teimme nimittäin kirjan ohjeella porkkanakakkua, josta tuli erinomaisen hyvää.
Kannattaa ostaa kirja, kun sitä vielä saa. S-Marketeista ja Prismoista löytynee. Koska olen reilu ihminen, tässä on porkkanakakun ohje:
Kakkupohja
– 4 munaa
– 350 g porkkanaraastetta
– 2,25 dl öljyä
– 4,25 dl jauhoja
– 4,5 dl sokeria
– 1 tl leivinjauhetta
– 1 tl ruokasoodaa
– 1 tl suolaa
– 1 tl kanelia
Vatkaa munat, öljy ja porkkanaraaste kuohkeaksi sotkuksi. Sekoita jauhot keskenään ja kääntele taikinan sekaan. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun irtopohjavuokaan ja paista 175 asteessa 50 minuuttia.
Kun kakku on paistunut, kumoa ja anna jäähtyä.
Kuorrutus
– 100 g tuorejuustoa (esim. Philadelphia)
– 45 g pehmeää voita
– 2 dl tomusokeria
– 1 tl vaniljasokeria
Vatkaa sekaisin ja levitä kakun päälle.
Kakkupohja on erinomainen, mutta kuorrutus oli ehkä vähän liiankin raskas. Käytimme voin sijasta Keijua, vaikuttaisiko se sitten. Seuraavalla kerralla on joka tapauksessa tarkoitus jättää kokeilun vuoksi voi vähemmälle.