Identity, Ghostbusters II

Katselimme eilen lisää elokuvia. Vuokrasimme Johannan valitseman Identityn, joka vaikutti varsin kiinnostavalta murhamysteeriltä. En viitsi kertoa juonesta paljoakaan, etten pilaa kenenkään iloa. Elokuva on nimittäin melkoisen erikoinen tapaus… Sitä voisi kai kuvailla vahvasti psykologiseksi moderniksi versioksi Kymmenenestä pienestä neekeripojasta. John Cusack loistaa pääosassa ja käsikirjoittaja ansaitsee myös kunniamaininnan.

Illan toinen elokuva oli telkkarista tullut Ghostbusters II, joka on suuria suosikkejani lapsuudesta. Se on nykyään paikoin hilpeästi vanhentunut, mutta siitä huolimatta hauska ja viihdyttävä elokuva.

Lahjontaa

Joku sitten taitaa lahjomisen taidon. Johanna yllätti minut lauantaina pelein ja levyin. Pakkohankintalevyjen pino pieneni mukavasti ja pelikokoelma laajeni mainetta niittäneellä Metroid Primellä. Tosi kivaa!

Samalla lautapelikokoelma on pienentynyt. Listan julkaisemisen myötä olen saanut kaupaksi jo yhden Catanin ja muutama muu peli on menossa kovaa vauhtia. Se on kerrassaan hyvä asia – mitäpä sitä turhia pelejä pitää kaappitilaa viemässä.

Salaisuus pinnan alla

Eilen katseltiin trilleriä. Johanna oli kuullut kehuja, joten valitsimme Harrison Fordin ja Michelle Pfeifferin tähdittämän elokuvan Salaisuus pinnan alla. Itse en tiennyt elokuvasta etukäteen juuri mitään, ja siksi se olikin oikeastaan varsin mieluisa yllätys. Se kun ei ollut lainkaan kehnompi!

Elokuvan juoni oli kiinnostava ja avautui sopivan rauhallisesti. Alkuun harrastettiin naapurikyttäystä vähän Takaikkunan tyyliin, mutta pian tilanne muuttui vähän toiseen suuntaan. Lopputulos oli joka tapauksessa yllättävä. Elokuva oli yleensä ottaen tyylikkäästi tehty, ehkä aivan loppua lukuunottamatta. Sitä olisi voinut parantaa. Kahdesta tunnista olisi voinut myös kenties leikata osan pois. Silti, elokuva oli miellyttävän positiivinen yllätys.