Lost in Translation

Illan täydensi Sofia Coppolan elokuva Lost in Translation. IMDB:ssä hyvät arvostelut saanut elokuva oli erittäin miellyttävä kokemus. Bill Murray ja Scarlett Johansson tekivät molemmat varsin hienot roolisuoritukset länsimaalaisina Tokion vierauden keskellä.

Tarinankerronnaltaan elokuva oli miellyttävän hillitty ja vähäeleinen. Mitään ei alleviivattu, vaan katsojan annettiin ymmärtää asiat itse. Elokuvan juoni ei ollut mitenkään erityinen, vaan kyse olikin enemmän tunnelmaelokuvasta, aiheenaan eksynyt ja yksinäinen olo vieraan kulttuurin keskellä.

Elokuvasta nauttiminen edellyttänee Tokion ja japanilaisen kulttuurin kokemista vieraaksi. Japanilaiset eivät ole elokuvasta käsittääkseni erityisemmin pitäneet. Kiinnostuneet voivat lukea asiasta vaikkapa Joi Iton blogista.

Lotus Garden

Kävimme eilen "dinner and a movie"-kaavalla iltaa viettämässä. Ruokapaikaksi valittiin Johannan kaverin suosituksesta kiinalainen Lotus Garden (Rongankadulla). Varsinaiset kiinalaiset ravintolat ovat jääneet vähemmälle, mitä nyt olemme käyneet pari kertaa kiinalaista pikaruokaa syömässä. Lotus Garden oli kuitenkin varsin miellyttävä kokemus.

Paikan sisustus oli miellyttävän erilainen. Kiinalainen henkilökunta oli ystävällistä ja ripeää. Ruokaakaan ei joutunut turhan pitkään odottelemaan, vaikka paikassa olikin melko paljon asiakkaita. Väkeä lappasi sisään tasaisella tahdilla koko ajan, joten ilmeisen suosittu Lotus Garden on. Pöytävaraus on tuskin kuitenkaan tarpeellinen.

Ruoka oli hyvää. Minä valitsin friteerattua kanaa sitruunakastikkeella, Johanna taas kanaa ananaskastikkeessa. Vinkkinä todettakoon, että Lotus Gardenissa ei kannata useamman valita samaa annosta. Ensin pöytään tuotiin nimittäin tyhjät lautaset, sitten riisikulho ja lämpölevy, jonka päälle lopulta aseteltiin annokset lautasilla, joilta sitten saattoi koota syötävää omalle lautaselleen. Hieman erilainen tarjoilutapa oli mukava yksityiskohta ja söimmekin annoksia ristiin.

Ruoka oli erittäin hyvää ja annokset olivat todella runsaita. Noin kymmenen euron hintaiset annokset olivat todellakin hintansa arvoisia. Jäi jälkiruokakin syömättä, kun ei yksinkertaisesti enää jaksanut. Laajalle ruokalistalle jäi monta kokeilemisen arvoista vaihtoehtoa ja veikkaankin, että Lotus Gardenissa käydään vielä uudemman kerran.

Julkaistu
Kategoria(t): Ruoka

Blogiasiaa

Kommenteissa tätä jo mainostettiin: Kaanon on kiinnostava peliaiheinen blogi.

Laitoin tuonne oikeaan reunaan nyt erikseen alivuokralaiset (Prahablogi, Menopaussi ja Kari Haakana). Lisää otetaan. Jos kiinnostaa, ota yhteyttä (msaari@iki.fi). Edellytyksenä on se, että aihe kiinnostaa minua, koska joudun joka tapauksessa blogia lukemaan.

1.. 2.. Enjoy!

Lisää ruokakokeiluja: Knorrin 1.. 2.. Enjoy! sarjan hapanimeläkastike oli possusuikaleiden kanssa varsin kelvollista. En silti usko siitä muodostuvan mitään vakiota, sillä Uncle Ben’s -hapanimeläkastike on halvempaa ja jopa jonkin verran parempaa, vaikka vain yhdestä kastikkeesta koostuukin. Kannattaa tuota Knorriakin kokeilla, eipä se huono ole. Pikkupurkin maustetahna on vähän epämiellyttävän rasvaista (samalla tavalla kuin nuudeleiden rasvapussit), mutta antaa kyllä lihalle ihan mukavasti makua. Lopputuloksen kannalta se on kuitenkin melko yhdentekevä.

Julkaistu
Kategoria(t): Ruoka

Creme Bonjour

Eilen koekeittiössämme testattiin Creme Bonjour -ruoanlaittofraichea. Ruokalistalla oli kanaa ja simpukkapastaa pippurisekoitusfraichella vahvistettuna. Lopputulos ei oikein tyydyttänyt, sillä pippurisekoitus oli tolkuttoman vahvaa. Pippuri poltti suuta, eikä ruoka enää maistunut erityisen hyvältä. Hämmästyttää mokoman tulisuus, kun ei tuotteesta millään saa sellaista kuvaa, että sen kanssa osaisi olla varovainen.

Jatkossa vastaavaa herkkua tehdään totuttuun tapaan ruokakermalla ja Creme Bonjour -pippurijuustolla: tulos on miedompi, kermaisempi ja paljon maukkaampi.

Julkaistu
Kategoria(t): Ruoka