Lehtitilaus

Lehtiä voi tilata netistä monesta paikkaa. Suosittelen kuitenkin tutustumaan Mediakauppaan. Se kun tarjoaa nettimaksajille (Nordea Solo, Sampo verkkomaksu tai OKO Kultaraha) 10% alennuksen tuotteiden hinnasta. Näin ollen esimerkiksi vuosien tauon jälkeen jälleen tilaamani Mikrobitin kestotilaushinta oli vain 58,50 euroa. Ei paha, kun lehteä muualla myydään yleensä 67 eurolla.

Lainasin eilen kirjastosta pari numeroa Mikrobittiä ja lopulta Johanna usutti minut tilaamaan lehden. Mukavaahan se, tilata lehti taas vaihteeksi. Muistelisin, että vanhimmat numerot joita olen lehdestä lukenut ovat vuosilta 1985 tai 1986, tilaus päättyi kai joskus 90-luvun puolen välin paikkeilla ja nyt olen taas palannut joukkoon. Bitti tarjoaa minusta parhaan sekoituksen nörttijuttuja ja asiaan sivumennen liittyvää. Peliarvosteluja on sopivan vähän, jotta ne voivat keskittyä kiinnostavimpiin peleihin. Muutoinkin lehti vaikuttaa kaikkia kilpailijoitaan selkeästi paremmalta.

Julkaistu
Kategoria(t): Elämää

Musiikkiohjelma hakusessa

Kaipaan parempaa MP3-soitto-ohjelmaa. Käytän nykyisin Winamp3:sta, mutta jotenkin sen tapa hallita playlistejä ei oikein sovi minun makuuni. Listallani kun on päälle toistatuhatta biisiä… Tarvetta olisi siis ohjelmalle, jolla tuommoisen muutaman tuhannen biisin kokoelman hallinnointi onnistuisi kätevästi. Ohjelman pitäisi lisäksi olla mieluusti ilmainen, tai ainakin edullinen ja kokeiltavissa ilmaiseksi. Ehdotuksia?

Pullon paholainen

Näpyttelin joutessani suomennoksen Flaschenteufel-korttipeliin. Peli perustuu R.L. Stevensonin novelliin The Bottle Imp, ja on mielestäni varsin onnistunut toteutus – varsinkin ollakseen tikkipeli. Kannattaa tutustua.

Julkaistu
Kategoria(t): Pelit

Levyjä!

Palasin Hamaran avustajakaartiin parin lehden tauon jälkeen ja kävin tänään hakemassa pitkästä aikaa arvosteltavaa. Laatulevyjäpä hyvinkin… Lista, mistä valita oli täynnä ilahduttavan tuntemattomia bändejä, joten annoin päätoimittaja Riekin valita vapaasti, mitä minulle tyrkkää.

Riekki valikoi sitten ne, joiden nimet sanoin kuulleeni. Paketista löytyi Jag Panzerin Decade of the Nail-Spiked Bat -kokoelma, The Forsakenin Traces of the Past ja Invocatorin Through the Flesh to the Soul. Tarkempi muistelu paljasti Invocatorin tutuksi bändiksi – olen jopa omistanut bändin Dying to Live -levyn joskus vajaat kymmenen vuotta sitten. Oli muistaakseni melko keskinkertaista mäiskettä.

Jag Panzeria luulin nimen perusteella skandinaaveiksi, bläkkistä odotin. Vaan tämäpä onkin kasariheviä USAsta! Ilmeisesti aika klassikkoakin vielä. Ei paha, joskin kansikuvan voisi tarjota rumimmat levynkannet -kisaan, ellei se olisi niin tyypillinen hevilevynkansi. Iron Maidenia on kuitenkin Jag Panzer -leirissä kuunneltu. Laulaja kiekuu "kivasti", muutenkin musiikista kyllä paistaa ikä läpi. Vaan mikäpä siinä, jos kasarihevistä pitää…

Nojoo, valmiin arvostelun voitte lukea seuraavasta Hamarasta.

Julkaistu
Kategoria(t): Musiikki

TV-viihdettä

Eilen koin sekä hyvää että huonoa TV-viihdettä.

Hyvästä päästä aloitettakoon. DVD:ltä katseltiin viimeiset Family Guyt. Aivan loistavaa viihdettä! Ilahdutti myös kovin Tinan keittiössä, eikä vähiten Tina Nordströmin etelä-ruotsalaisen puheenparren vuoksi. Tanskalaisethan eivät voi kuulostaa häijyltä, vaikka yrittäisivät ja Tina kuulostaa melkein tanskalaiselta. Kaunista. Subilta muuten tulee piilokameraohjelmista paras, Trigger Happy. Suosittelen!

Musiikkipuolelta on tuttu ilmiö, jossa aiemmin varsin ansiokkaat artistit tuhlasivat 80-luvun kummalliseen kökköön. David Bowie, vaikkapa. TV-puolella sama toimii näemmä hyvin. 80’s Show todistaa, ettei laatusarja spinoffista parane. 70’s Show oli erinomainen, tuossa taas ei ollut ensimmäistäkään hyvää vitsiä. Pelkät kasarivaatteet eivät yksinkertaisesti riitä. Noh, baarissa kännykkäänsä puhuva tyyppi oli ihan hauska, mutta siihenpä se sitten jäi.