On kiva huomata, että sivu on ollut epäkunnossa monta päivää. Blogin permalinkit eivät ole ilmeisesti toimineet lainkaan. Nyt olisi kiva tietää miksi Nucleuksen fancy urlit lakkasivat yhtäkkiä toimimasta…
Blogispämmiä
Olen saanut nyt muutaman päivän sisällä viisi spämmikommenttia blogeihini (Movable Typellä toimiviin – Nucleus on näemmä vielä turvassa). Sen siitä saa, kun on hienoja ja avoimia protokollia. Vielä en avoimista kommenteista luovu, mutta jos tahti jatkuu samana, voi olla pakko. Ei huvittaisi joka päivä käydä siivoamassa mainoksia. Joku kommenttienhyväksymismetodi voisi olla kiva, vaan vaivansa kyllä siinäkin.
Tietokonepelejä
Tietokonepelit ovat uuden tietokoneen myötä entistä enemmän in täällä päin. Tällä hetkellä työn alla ovat jo mainittu Silent Hill 2 (minä pelaan, Johanna katsoo), Neverwinter Nights (minä pelaan, Johanna katsoo toisinaan) ja The Longest Journey (Johanna pelaa, ja minäkin toisinaan).
Seikkailupelien ystävien kannattaa tutustua Universal Hint Systemiin. Palvelusta löytyy ratkaisuja peleissä tuleviin ongelmiin. Formaatti on mainio. Kun Longest Journeyssä piti selvittää, miten poliisiasemalle päästään, tarjosi UHS 11-osaisen ratkaisun. Jostain noin kuudennestä tai seitsemännestä kohdasta löytyi se pieni tiedonjyvä, joka ongelman selviämiseen tarvittiin. Palvelusta saa sen tiedon, mitä tarvitsee, eikä yhtään enempää. Näppärää.
Hiljainen kukkula
Tänään aloitettiin Silent Hillin pelaaminen. Myönnän, etten ole pelien kehitystä kauheasti seurannut, mutta pelin upea grafiikka teki kyllä suuren vaikutuksen.
Dark Water oli kyllä pelottava, mutta tuntuu siltä, ettei elokuvilla ole mahdollisuuksia pelejä vastaan. Kun Silent Hillin James kävelee sumuista polkua kohti järven rantaa ja tuntematonta, pelkokerroin on aika kova. Silent Hill on pelottava.
Kummallista spämmiä
Sain varsin surrealistista spämmiä:
of the older child, how all the life and cares of the mother
To that I owed my stalking by the Leopard-man, on the night of my arrival.
Tuon lisäksi oli joku HTML-osio, mutta sitähän ei pine näyttänyt. Ensimmäinen rivi on Mary Shelleyn Frankensteinista, toisen lähteenä taas on toiminut H.G. Wellsin The Island of Doctor Moreau.
Lienevät satunnaisesti jostain revittyä tekstiä, jonka tarkoitus on hämätä viestien sisältöön perustuvia suodattimia.
Nyt sitten se pakollinen tyhmä kysymys: jos joku on vaivaa nähnyt ja asentanut itselleen suodattimet välttyäkseen mainospostilta, ilahtuukohan hän kovastikin suodattimen läpi väen vängällä puskevista viesteistä?