POPFile

Nollasin POPFilen tilastot, tarkkuusprosentti kun oli jumittunut noin 97% paikkeille. Uskon tarkkuuden olevan parempi, alkuvaiheen opetus vain huonontaa tilastoja.

Vajaan viiden kuukauden aikana (30.3.-22.8.) postia kertyi 13450 viestiä, joista spämmiä oli hulppeat 9634. Aika läjä siis. Tällä hetkellä spämmiä tulee entistäkin enemmän, koska lajittelen Sobig.f-viestit roskapostiksi.

Suosittelen POPFileä ehdottomasti kaikille, jotka kaipaavat helppoa ja tehokasta ratkaisua roskapostiongelmaan. Itse käytin alunperin yksinkertaista postiohjelmalla tehtävää suodatusta (kaikki postituslistaviestit lajitellaan omiin kansioihinsa, sen jälkeen kaikki viestit, joita ei ole osoitettu omiin osoitteisiin heitetään bulkkikansioon – karsii ison osan spämmistä, mutta ei kaikkea), josta siirryin tehokkaampaan SpamBounceriin. SpamBouncer ei kuitenkaan ole niin hyvä ratkaisu kuin POPFile – POPFile on helpompi käyttää, tarkempi ja osaa lajitella posteja muutenkin kuin akselilla roskaa/ei-roskaa.

Jos siis inboxiin kertyvien roskapostien määrä alkaa turhauttaa, kannattaa kokeilla POPFileä. Se on turvallinen ratkaisu, joka ei tuhoa asiallisia posteja. Itse olen ohjannut spämmin roskikseen, jonka sisällön postiohjelma tuhoaa automaattisesti, kun ohjelman sulkee. Ennen sulkemista vilkaisen otsikot läpi – roskien seasta on löytynyt asiallisia viestejä vain muutaman kerran. Tarkistus on kuitenkin paikallaan, sillä en usko, että mikään ohjelma voi olla sataprosenttisen varma. Vaiva on kuitenkin varsin pieni.

Kirjastollista

Posti toi kirjastoaiheista materiaalia: Kirjasto-lehden uusimman numeron ja nimittämiskirjan kirjastoavustajan määräaikaiseen virkaan. Pääsen Tampereen yliopiston kirjastoon lainaustoimistoon ruuhka-apulaiseksi syys- ja lokakuun ajaksi.

Aika hieno juttu. Kannatti tyrkyttää itseään työnantajalle, ajoitukseni taisi olla aika hyvä. Ei ehkä hommana mitenkään erityisen hehkeä (ilta- ja viikonloppuvuoroa), mutta kokemus Voyager-kirjastojärjestelmästä ja ylipäätään työkokemus kirjastossa näyttänee hyvältä CV:ssä.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjasto

Levyjen vero alas

ÄKT:n Arto Alaspäältä en ole tottunut kuulemaan fiksuja kannanottoja, mutta nyt: ÄKT ja useat muut tahot vaativat levyjen arvonlisäveron pudottamista 22 prosentista kahdeksaan. Onkin hyvä kysyä mikä erottaa levyt muista kulttuurituotteista (kirjat, pääsyliput, elokuvat…), joiden alv on järjestään kahdeksan prosenttia.

20 euron hintaisen levyn hinta laskisi jonnekin 17-18 euroon, jos arvonlisävero putoaisi tuon 14 prosenttia. Minusta levyjen hinnat olisivat tuolloin huomattavasti houkuttelevampia. Ero ei ole valtava, mutta kuitenkin ratkaiseva.

Julkaistu
Kategoria(t): Musiikki

Valtakunta

Johanna osti taannoin Lars von Trierin Valtakunta-DVD:n. Paketissa ei ole muuta vikaa kuin se, että siinä on vain ykköskausi, joka jää pahasti kesken. Englanninkieliset tekstitkin ovat vähän siinä ja siinä. Lisäksi jaksoista puuttuu lopputekstit, jotka ovat kuulemma mainiot.

Tanskalaisesta Laserdisken-nettipuodista löytyi kuitenkin aika herkullinen paketti: Valtakunta yksi ja kaksi. Neljä levyä, suomenkieliset tekstit, paljon ekstroja. Aika komia paketti. Hinta ei ole ihan halpa, mutta Valtakunta on TV-viihdettä parhaimmillaan, sanon minä. Niin kummallista menoa, että!

Tulipahan taas uusi kokemus tilille, eli tilaus tanskankielisestä verkkokaupasta. Saksankielisestä on tullut tilattua aikaisemmin… Saksaa olen opiskellut kahden alkeiskurssin verran, tanskaa ymmärtää pakkoruotsilla. Eipä ole ihan huono juttu sekään, näemmä.

Huonoja elokuva-arvosteluita

Kirjoitin Portti-lehden toimitukseen valituskirjelmän lehden elokuva-arvosteluista. Voisinpa ilmaista mielipiteeni täälläkin…

Arvosteluissa kun keskitytään lähes yksinomaan elokuvien juonen referointiin, ja varsinainen arvosteluosuus jää vähemmälle. Näkemättömien elokuvien arvosteluita ei uskalla lukea spoilereiden pelossa.

Uusimmasta Portista voi nostaa joitain esimerkkejä:

The Ring – Arvostelu kertoo elokuvan juonen lähes kokonaan. Arvosteluosuutta on tasan kahden lauseen verran.

Feardotcom – Vielä parempi! Arvostelu rajoittuu tasan elokuvalle annettuihin tähtiin – tekstissä ei ole minkäänlaista kritiikkiosuutta, vain elokuvan juonen kuvaamista.

Signs – Spoilaa sekä Signsin että Kuudennen aistin loppuyllätykset!

Nykyisellään Portin elokuva-arvostelut ovat jokseenkin hyödyttömiä. Kaipaisin enemmän arviointia ja kritiikkiä pelkkien tähtien lisäksi: miksi elokuva on saanut n tähteä, mikä oli hyvää, mikä oli huonoa, vertailua muihin samanlaisiin elokuviin… Juonen saa selvillä takakannesta (yleensä) ilman spoilereita, arvostelun tehtävä on mielestäni toinen.

Verrata voi vaikka Portin kirja-arvosteluihin, jotka ovat kautta linjan korkeatasoisia ja erittäin mielenkiintoista luettavaa.