Perjantai, kolmastoista päivä

Tänään on perjantai, kolmastoista päivä. Vaan kuinka harvinaisesta tapahtumasta onkaan kyse? On helppo laskea, että vuoden aikana on keskimäärin vähän alle kaksi kertaa perjantai kolmantentatoista päivänä: kuukauden kolmastoista päivä kun voi osua seitsemälle eri päivälle, ja kuukausia on 12. Alla taulukko, josta asia käy havainnollisesti ilmi (karkauspäiviä ei tässä huomioida yksinkertaistamisen vuoksi).

01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Yht
8 12 12 9 14 11 9 13 10 8 12 10 1
9 13 13 10 8 12 10 14 11 9 13 11 3
10 14 14 11 9 13 11 8 12 10 14 12 1
11 8 8 12 10 14 12 9 13 11 8 13 2
12 9 9 13 11 8 13 10 14 12 9 14 2
13 10 10 14 12 9 14 11 8 13 10 8 2
14 11 11 8 13 10 8 12 9 14 11 9 1
Keskiarvo 1,9

Taulukossa on siis kunkin kuukauden toisen perjantain päivämäärä. Taikauskoisille pahimpia ovat näemmä vuodet, jolloin tammikuun toinen perjantai on 9. päivä, eli vuosi alkaa keskiviikkona. Silloin kannattaa olla varovainen!

Finncon-esitelmä

Olen lauantaina Jyväskylässä Finnconissa pitämässä luentoa lautapeleistä. Luentoni on heti tapahtuman aluksi kymmeneltä Villa Ranassa. Toivottavasti joku innostuu paikalle, vaikka samaan aikaan onkin yhtä jos toista kiinnostavaa muualla. Ohjelmassa otsikkoni on "Lautapelit kautta aikain", mutta oikeasti puhun uusista lautapeleistä yleensä. Jos mietit, mistä uusissa lautapeleissä on kyse, saapumalla paikalle saanee ihan hyvän käsityksen aiheesta.

Sen kummemmin en Finnconissa pyöri, mitä nyt käyn tsekkaamassa lautapelipuolen pikaisesti. Jos haluaa Uudet lautapelit -kirjaansa nimmarin, varmimmin se onnistuu kun saapuu Villa Ranaan aika-akselilla 10-11. BookMooch-kirjojani toimitan paikalle mielelläni, samoin lautapelejä.

Julkaistu
Kategoria(t): Pelit

Aamulehden arvomaailma

Aamulehden pääkirjoitussivulta löytyi tänään mielenkiintoinen kirjoitus, jonka ydin kiteytyi jotakuinkin siihen, että paha feminismi on saanut naiset hylkäämään lapsensa ja rappeuttanut yhteiskunnasta kaiken moraalin. Kyllä 1950-luvulla kaikki oli hyvin ja naisen paikka on muuten kotiäitinä.

Samalla paikalla joku aika sitten oltiin vahvasti sitä mieltä, että älykäs suunnittelu on välttämätöntä selittämään tietyt luonnonilmiöt. Aamulehden linja taitaakin olla jokseenkin tällainen: Jumala on luonut miehen ja naisen ja asettanut heidät paikoilleen, ja hyi ollakaan, jos joku tätä järjestystä vastaan rikkoo.

Samaan hengenvetoon voidaan todeta, että ilmaista energiaa ei vieläkään ole. Irlantilaisen Steornin piti esitellä Orbo-teknologiaansa pari päivää sitten, mutta liian kuumien lamppujen vuoksi esitys peruuntui. Oho. Termodynamiikan lait 100, ikiliikkujat 0.

Julkaistu
Kategoria(t): Typeryys

Raskasta metallia

Tämä artikkeli sisältää affiliatelinkkejä Amazoniin. Saan palkkion, mikäli ostat Amazonista tuotteita käytettyäsi linkkejäni. Affiliate-linkit on merkitty €-merkillä.

Eilen katsomamme Night at the Museum palautti mieleen yhden hauskan vakiojutun elokuvista: kulta on aina tavattoman kevyttä. Tässä tapauksessa elokuvassa esiintyi iso puhdasta kultaa oleva levy, jota muun muassa pikkupoika kantoi juosten paikasta toiseen. Näinköhän?

Levy näytti jonkin verran A4-arkkia isommalta. Oletetaan, että levy on kooltaan 30 cm x 40 cm ja vaikkapa kaksi senttiä paksu. 2400 kuutiosenttiä, siis. Paljonko tämänkokoinen levy puhdasta kultaa painaisi? Puhdas kulta painaa Wikipedian mukaan 19,3 grammaa kuutiosentiltä, eli levyllä olisi painoa melkein 50 kiloa. Vaikka olisin arvioinut levyn koon yläkanttiin, puhutaan siis kuitenkin kymmenistä kiloista. Näyttäkääpäs minulle 10-vuotias, joka juoksentelee sellaisen levyn kanssa vaivatta.

Gold mine
Kuva: tanakawho (CC by)

Toinen klassinen esimerkki on Roope-sedän kultakolikkoämpäreitä kanniskeleva palvelija. Minulla on pieni purkillinen kolikoita, joka painaa jo varsin tuntuvasti. Oletetaan 10 litran ämpäri, jossa on, sanotaan, 7,5 litraa kultarahoja (vaikka ämpäri olisi ääriään myöten täynnä, siinä ei olisi silti 10 litraa kultaa, koska rahojen väliin jää tyhjää – siksi arvio alakanttiin). 7,5 litraa on 7500 kuutiosenttiä, eli 7,5 litraa kultarahoja painaa lähes 150 kiloa. Kanniskelepa siinä rennosti ämpärillisiä! Pääasiassa kuparisia euroja täynnä oleva ämpäri painaisi sekin yli 50 kiloa.

Neliöjuuria

Neliöjuuren laskeminen ei ole ihan yksinkertainen operaatio, varsinkaan jos tuloksena ei ole joku verrattain pieni kokonaisluku. Kätevintä on käyttää laskinta. Vaan kuinka laskin neliöjuuren laskee?

Logaritmin ja eksponentiaalifunktion kautta. Wikipedian mukaan laskimissa käytetään tyypillisesti seuraavanlaista kaavaa:

neliöjuuri(S) = e½ ln S

missä ln on luonnollinen logaritmi ja e on Eulerin luku, yksi tärkeimmistä luvuista matematiikassa.

Tämä hyvä, mutta entäs jos täytyisi laskea neliöjuuri ilman laskinta, eikä luonnollinen logaritmi tai ei-kokonaislukupotensseihin korottaminen suju ihan vaivatta? Saatavilla on muitakin menetelmiä. Babylonialainen metodi on helppo ja vaatii useimmilta vain kynää ja paperia avukseen.

Metodiin tarvitaan ensinnäkin lähtökohtaluku. Se voi olla mikä tahansa positiivinen kokonaisluku; mitä lähempänä oikeaa lukua ollaan, sitä nopeammin prosessi käy. Jos ei osaa näppituntumalta keksiä oikean suurusluokan lukua, 3D (missä D on sen luvun numeroiden määrä, josta neliöjuurta ollaan ottamassa) on hyvä.

Lähtöluvusta r ryhdytään laskemaan tarkempaa arvoa kaavalla

r = ½ (r + S / r)

Tätä toistetaan, kunnes luku on tarpeeksi tarkka. Ei tarvitse toistaa montaa kertaa, varsinkin jos ensimmäinen r on hyvin valittu. Menetelmä on helppo ja hauska. Nimestä huolimatta ei ole todisteita, että babylonialaiset laskivat neliöjuuria näin.