« Sanottua | Pääsivu| Naisten kesken »

Mitä en ole ikinä ennen tehnyt 1

Härkää hännästä ja ankeutta ahterista ja ajatus arkisiin asioihin. Mikähän siinäkin on, että joka vuoden vaihteen läheisyydessä alkaa muistella, mitä on tehnyt tai mitä ei ole koskaanikinä vielä tehnyt. Ei tänä eikä kunaan muunnakaan vuonna. Ja sitten meinaa tulla kiire tehdä edes jotain niistä tekemättömistä ikäänkuin se nyt niin tärkeätä olisi saada johonkin tilikirjaan merkintä, ruks, että tuli tuokin tehdyksi. Koskapa suurin osa en-ole-koskaan-tehnyt asioista on suuria ja mahdottomia tai ainakin ajan rajallisuuden vuoksi melko epätodennäköisesti toteutettavissa, aloitin ja luultavasti lopetankin tämän vuoden puutoslistan täydentämisen yhteen: en ole koskaan ennen tehnyt lihakeittoa. Miltä se nyt näyttää naisen ceeveessä semmonen, no huonolta.

Meanderlandiassa ei aloiteta yleensäkään koskaan ihan vaan perusteista eikä lueta manuaaleja, joten yksinkertaisesta lihasopasta ei voitu nytkään aloittaa, vaan sitä lähdetään meilläpäin aina puuhun latvasta ja siis hirvisoppaa piti tekemän. Haastava raaka-aine pisti myös kurkistamaan manuaalien puolelle, joten ensin netiltä kysyin hirvikeitosta, yksi ohje minua miellyttikin kovin, mutta skippasin ohjeen alkuosan ja päätin, että Kauppahalli korvatkoon sen. Siispä eilisnäpänä halliin hirven lihaa ostamaan, ja paisti kainalossa ja savupotka toisessa [mistäs ne innovaatiot syntyy ellei innovoiden] kotiin soppaa tekemään. Vanha ja uskollinen Kodin keittiötieto vuodelta 1955 antaa kovin ylimalkaiset ohjeet lihan keittoajasta: "Keitetään joitakin tunteja". Näillä ohjeilla soppa syntynee, jonkinlainen. Lopputuloksesta raportoidaan, jahka tulosta syntyy.

Jälkipuheet

hiljaa hauduttaen mitä pitempään sen parempi.

Joitakin tunteja siis tarkoittanee mitä pidempään, sen parempi. Asia oivallettu. Tuo ei minulle olekaan mikään ongelma, sillä ruuanlaitossani varsinainen ongelma on se, kun pitäisi vaikka pihvejä paistaa kaksi minuuttia. Minä olen perusteellinen ihminen, hirveän hidas kypsyminen sopii minulle.

Jep. Keitetään kunnes lihat irtoaa luista. Mausteeksi voi lorauttaa tilkan viskiä (ei tartte olla edes mitään ihmeellistä, mutta kokkihan tieten saa juoda loput) taikka tummaa oltta - Guinness toimii hyvin mutta hätätilassa mikä vaan kelpaa. Laakerinlehti antaa kivan säväyksen kanssa. Sitten kun irtoilee, heitetään sekaan valinnaiset juurekset (pottu, porggana, mitä nyt käteen osuu) ja keitellään vielä puolisen tuntia tai kunnes ovat pehmeitä.

Ja saa lisätä smetanaakin.

Niin, ja itsehän teen sen linkitetyn ohjeen mukaan, alusta saakka...

Viskiä taitaa tilkka olla ja myös Kozelia, lieneekö pilalle menee, jos molempia lorautan.Lihat taitaa olla jo irti. Hyvälle tuoksuu. Järkyttävän hyvälle.

Ei taitaisi olla minusta ihan sen linkitetyn ohjeen noudatukseen.

Jotain lisättävää?



Juttutupa

Tuoreet

Kipot ja kuvat

Löytölaatikko



Vitriini

Kahvihuone

Naapurusto

Muita blogeja

Vuokraisäntä

Kellari

Pannuhuone

Powered by
Movable Type 3.33