« Ennen oli lihiksetkin parempia | Pääsivu| Älykkyystesti »

Välikausi

Kanssaeläjien ihastellessa kevättä tunnen itseni poikkeavaksi, kun röyhkenen ahdistua tästä meneillään olevasta vuodenajasta, tästä kummallisesta välikausiajasta, tästä maanteiden pölyssä vellovasta kirkkaan kalmeasta ajasta, jonka armoton valo paljastaa talven lempeässä hämärän hyssyssä rauhassa pölyttyneen nuhruisuuden ja maiseman rumuuden. Suhtautumisessani tähän välikausiaikaan on jotain sukua japanilaiselle kauhuelokuvalle: ikiaikainen negatiivinen voima vaanii minua arkitodellisuuden takana toisessa ulottuvuudessa, muistuttaa naisen tehtävästä, siitä, että pitäisi, täytyisi, olisi pakko, perinteet velvoittavat. Näennäisen letkeä suhtautumiseni siivoamiseen, kukkien keväthoitoon, vaatehuoltoon ja itseni ulkoiluttamiseen painii ikivanhojen, minuun jo ennen syntymääni esiäitien istuttaman negatiivisen voiman kanssa, voiman, joka yrittää pakottaa minut kevätpuuhiin mutta lamaannus vie toimintakyvyn ja ristiriita ahdistaa ja ole siinä kierteessä nyt sitten puuhakkaan energinen mullanvaihtaja ikkunanpesijä.

Minä ahdistun tästä kirkkaasta vuodenajasta, tästä alastomasta kaiken paljastavasta valosta, joka tulee liian alhaalta ja on liian kirkas. Minä en ole ihastunut tähän välikauteen, joka ei ole enää talvi eikä vielä kevät. Minä en pidä hiekasta, joka rahisee kengän ja asfaltin välissä. En pidä likaisista ikkunoista, pimeyden piiloista esille kaivautuneista pölyisistä pinnnoista. Talvivermeet tuntuvat kirkkaassa valossa nuhruisilta ja liian lämpimiltä. Päivällä on aamuun sopivissa vaatteissa kuuma ja päinvastoin. Kummallinen kahden todellisuuden välitila, joka riipii minua. Mutta tämähän on onneksi vain välikausi.

Ensi viikollako se meabiilikin tarvitsee kesägummit? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin renkaiden vaihto on jotenkin sidoksissa pääsiäiseen. Eihän siinä ole mitään järkeä, kun päästäinen seilaa kuukaudenkin eestaas. Nekö talvikelit katsovat allakasta päästäisen päivämäärän, joka taas on sidoksissa johonkin kristillispoliittiseen sopimukseen ja jolla ei siis ole mitään tekemistä varsinaisten sääolojen kanssa? Ei kaisse noin voi olla? Mitään järkeä.

Mutta eipä hätää, eilen oli jo pihatie lakaistu. Ilo kävellä ilman rahinaa ja pölyä ja kesäkumeilla on kuulemma mukavampi ajella. Kyllä tämä tästä.

Jälkipuheet

Niin. Kevään ihanuutta korostetaan ehkä liiaksi. Kevät on alku kaiken uuden mutta entäs jos on jo valmiiksi vanha? Silmänurkkienkin uurteet korostuvat hymyillessä, etenkin kevätauringossa hymyillessä, -miksi siis hymyillä. Pientareilta paljastuvat koirankakat ja päivänpaiste valuttaa piennarten sulamisvedet kävelyteille jotka sitten yön kylmyys jäädyttää petollisiksi iljanteiksi.Talven aikana kävelyteille sirotellut sorakerrokset kulkeutuvat karkeapohjaisten kenkien mukana sisälle ja talon vieressä talviuntaan nukkuneet muurahaiset myös haluavat tulla sisälle tutustumaan miten ihminen asuu. Kuten sanoit kevät on nopeasti ohi. Onnellinen olkoon se harvinainen kesälehmä joka parin kuukauden päästä pääsee lajinsa edustajana ulos ja potkaisee molemmat takajalkansa yhtäaikaa ilmaan ilon merkiksi.

Tämä välikausiaika ei ansaitse tulla nimitetyksi niin positiivisesti lastatulla nimikkeellä kuin kevät, joka on vasta se aika, joka kestää hiirenkorvista täyteen lehteen ja tuoksuu hennon vihreälle ja aamukasteiselle asfaltille.

Kesälehmän takajalkapotkuilu on muuten iloisimpia asioita, jonka voi kokea. Onnellinen se ihminen, joka on sen nähnyt.

Ei tää ookaan mikään kevät vaan vasta ke-what?! Kun aurinko, räntä, loska ja takatalvi vuorottelevat...

Ei nyt enää voi mitään lunta sataa, kun kerta kesägummit vaihdetaan. Kyllä se taho, joka asian on ohjeistanut, tietää.

Löysin muuten äärest hyvät renkaanvaihto-ohjeet.

Eipä kannata sitten kiirehtiä niiden gummien kanssa niinkuin uutisissakin sanottiin. Sitten vasta kun ei varmasti ole jäätä missään.

En ole nähnyt jäätä kuin pakastimen ylälokerossa sitten sen yhden karsean yön, jolloin ajelin lumisateessa yöllä pääkaupunkiin.

Mutta uskonhan minä, jos kerta sanot. Jospa vien Meabiilin sinne setien luokse sitten gummien kanssa, kun tulee kohta täyteen 10 kiloakin. Niin se aika vaan joutuu.

Hiuliheihuoltanytei: Kevät ON. Ei kai se mitään semmoista lieole, mikä yks aamu on valmis ja semmoisena pysyy, kunnes taas yks aamu onkin kesä. - Kevät, hänhän on prosessi!
Toivoo kevätystävällismielinen L.Q

Noin kauniisti ilmaistuna ja Paapan kapakan ulostulon kevätmieliseksi herkistämänä olen taipuvainen antamaan periksi. Kun hänhän on prosessi. Menköön. Eikun tulkoon.

Jotain lisättävää?



Juttutupa

Tuoreet

Kipot ja kuvat

Löytölaatikko



Vitriini

Kahvihuone

Naapurusto

Muita blogeja

Vuokraisäntä

Kellari

Pannuhuone

Powered by
Movable Type 3.33