Elämä ja mielipiteet – Sivu 111 – Mikko Saari bloggaa toisinaan

Nina Lincoln

Nina Lincolnin (jonka suklaajuustokakku on erinomaista) henkilöllisyys on selvinnyt. Tätini tiesi, että kyse on Curt Lincolnin tyttärestä. Isä oli 40- ja 50-luvuilla menestyksekäs tenniksen pelaaja ja teki sen jälkeen hienoa uraa moottoriurheilun parissa. Tytär oli aikansa huippumalleja, ilmeisesti, ja glamourintäyteisesti ensin naimisissa kilpa-ajaja Jochen Rindtin kanssa ja sitten Alexander Nelson Hoodin, Bridport of Cricket St. Thomasin neljännen varakreivin, kanssa.

Rindt, muuten, oli ensimmäinen Formula 1 -kuski, joka voitti maailmanmestaruuden kuolemansa jälken kuoltuaan kesken kauden 1970. Rindtin alkukaudesta keräämää etumatkaa ei saatu kurottua kiinni, joten voitto meni Rindtille.

Euroviisut 2006

Kuuntelimme eilen tämän vuoden euroviisubiisit läpi. Kovin on vaisua valikoima kotoisan Lordimme lisäksi. Muutama parempi veto joukosta löytyy, sekä vakavasti otettavalla että camp-puolella. Ei sentään mitään viime vuotisen Sveitsin edustajan, Vanilla Ninjan Cool Vibesin veroista – biisi soi iPodissani edelleen.

Lordille toivomme menestystä. Finaalipaikan pitäisi olla ihan satavarma juttu, ja sijoitus kymmenen parhaan joukossa ihan mahdollisuus. Voitto taitaa olla toiveajattelua, sen verran valtavirrasta poikkeavaa Lordin musiikki ja etenkin show on. Muista ehdokkaista täytyy ehdottomasti mainita Slovenian Anzej Dezanin biisi Mr. Nobody, jolle toivomme kovasti menestystä. Hyvää draamaa.

Ruotsin kohdalla karsinnan kakkonen, Bodies Without Organsin Temple of Love olisi ollut voittajaa parempi valinta, mutta Carolan Invinciblen kuultuaan ei ihmettele, miksi ruotsalaiset tähän päätyivät: biisihän on ihan suoraa Abba-pastissia. Kyllä Abba ruotsalaisiin vetoaa, vuosi toisensa perään. BWO:n veto olisi kuitenkin ollut koukuttavampi ja parempi biisi, tarjonnut vähän muutakin kuin nostalgiaa. (BWO:han muuten on Army of Loversin Alexander Bardin nykyinen bändi; Bard on todellinen pop-nero, ja sikäli oikea mies euroviisua tekemään.)

Tosi hyvä juustokakku

Tämä on nyt gradua ja ruokaa koko blogi, mutta olkoot.Hellapoliisin linkeistä löytyi Ruokaohjeita ja herkkuja a la Marie, joka on Hellapoliisin kaltainen valokuvia ja reseptejä tarjoileva ruokablogi. Melkoisen taitava tämäkin bloggaaja, vilkaiskaapa vaikka tosi nättiä kakkua.

Teimme kuitenkin juustokakkua. Marie sanoo, että kakku on maailman paras juustokakku, ja asia voi kyllä hyvin ollakin näin.

Tässä ohje 24 sentin irtopohjavuokaa varten:

Keksipohja:

200 g digestivekeksejä
75 g voita tai margariinia

Täyte:

4 liivatelehteä
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 rkl kiehuvaa vettä
1,5 dl sokeria
3 tl vaniljasokeria
2 1/2 rkl sitruunamehua
2,5 dl kuohukermaa (tai Flora Vispiä tms.)

Kuorrutus:

2 dl mangososetta
2 liivatetta
2 rkl vettä

Murskaa keksit ja sekoita rasvan kanssa massaksi. Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle ja keksimuruseos siihen päälle. Kannattaa laittaa kylmään siksi aikaa kun tekee muita, niin pohja vähän jähmettyy.

Sokerit (sokeria voi laittaa vähän vähemmänkin) ja sitruunamehu sekoitetaan tuorejuustoon tasaiseksi massaksi. Kermavaahto vatkataan löysähköksi vaahdoksi. Kiehuvaan veteen liotettu liivate kaadetaan ohuena nauhana tuorejuuston joukkoon koko ajan sekoittaen, minkä jälkeen kermavaahto käännellään varovasti mukaan. Vähän kun sekoittaa, tuloksena tulee tasaista massaa höttöisen kermavaahdon sijasta.

Täyte levitetään ripeästi vuokaan keksipohjan päälle. Tasoita pinta nätiksi, niin kuorrute asettuu aloilleen mukavammin. Hyydytä jääkaapissa muutama tunti vähintään.

Kuorrute tehdään liuottamalla liivate kahteen ruokalusikalliseen kiehuvaa vettä. Kun liivate on sulanut, mangosose lisätään mukaan ja sekoitetaan tasaiseksi. Kuorrutus kaadetaan kakun päälle, levitetään tasaiseksi ja hyydytetään kylmässä noin puolen tunnin ajan. Yksi 135 g Semper-mangosose osoittautui liian pieneksi annokseksi, seuraavalla kerralla laitan kaksi, ellen sitten löydä sopivaa vähän isomman kokoista purkkia joltain muulta valmistajalta.

Kun kakku on hyytynyt, varovainen pyöräytys veitsellä reunoja pitkin irrottaa kakun vuoasta, jonka jälkeen renkaan voi poistaa. Kas, kakku on valmis! Koristelussa voi käyttää luovuutta, tai tarjota sellaisenaan.

Marianne-moussekakku

Hellapoliisin (blogi, jonka erinomaisuutta ei voi liikaa hehkuttaa) Marianne-moussekakku on mainio. Ei nyt ihan ehkä suosikki, koska suklaamousse oli himpun verran ytäkkää maultaan, se mintturouhe maistuu vähän liikaakin, mutta kyllä tätä syö ennemmin kuin selkäänsä ottaa. Saapa nähdä tehdäänkö toiste, veikkaan että ei ihan heti ainakaan, koska Nina Lincolnin kakku vie voiton suklaarintamalla.

Ohje kuitenkin tähän talteen vastaisen varalta. Keksipohjan (digestivejä, rasvaa) päälle tehdään mousse, joka hyydytetään liivatteella:

2 munaa
0,5 dl sokeria
2,5 dl Flora vispiä
200 g levy Marianne-suklaata
5 liivatelehteä

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, samoin Flora vispi. Sulata suklaa, sekoita vaahdot ja suklaa keskenään. Hyydytä liivatteella ohjeen mukaan. Jäähdytä jääkaapissa muutama tunti vähintään.

Kuten todettua, hyvä, suklainen ja makea, mutta se minttu tekee tästä ehkä vähän liian voimakkaan makuisen. Aika kevyt tuo vaahto kuitenkin on, se on ihan kiva juttu se.

Gradu!

Nonni. Gradu on valmis, painettu ja koristaa nyt kirjahyllyäni. On se vaan hieno, kauniit kyllä nuo uudet yliopiston gradunkannet. Nyt kun vielä saa arvostelun työlleen, niin siinäpä se.