The Eye (Jian gui)

Kävimme eilen katsomassa taas vaihteeksi aasialaista kauhuviihdettä eli elokuvan The Eye. Aiheena oli tällä kertaa nuori sokea nainen, joka saa näkönsä takaisin uusien verkkokalvojen avulla. Ainoa ongelma on vain se, että normaalin näön mukana tulee vähän ylimääräistä… Yhteys Kuudes aisti -elokuvaan on ilmeinen.

Vaan The Eye oli kyllä Kuudetta aistia parempi. Elokuvan ensimmäinen puolisko noin suunnilleen oli säikyttelyä musiikilla, kovilla äänillä ja yllätyksillä, sitten säikyttely vähentyi kun päähenkilö alkoi ymmärtää tapahtumia paremmin. Elokuva sai aivan uudenlaisen ja varsin kiinnostavan käänteen, kun tapahtumia alettiin penkomaan huolellisemmin.

The Eye ei välttämättä ole pelottavin tai paras elokuva, jonka olen nähnyt, mutta mielestäni ehdottomasti katsomisen arvoinen.

NetHack

Uusi NetHack eli versio 3.4.2 on ilmestynyt. Suuria muutoksia ei ole, kuten versionumerosta voi päätellä, mutta ilmeisen olennaisia bugipaikkauksia. Epäilen päivityksen kriittisyyttä, mutta eipä tuosta taida harmiakaan olla – veikkaan bugeja olevan vähemmän kuin edeltäjässään.

Mielenkiintoinen uusi tuttavuus on myös noeGNUd, OpenGL-pohjainen 3d-grafiikkaviritys NetHackiin.

Pari mielenkiintoista screenshottia: 3d ascii!, 3d graafinen.

En ole vielä ehtinyt kokeilemaan, mutta tämä täytyy kyllä testata.

Julkaistu
Kategoria(t): Pelit

Neljän vuoden jälkeen

Naputtelin tuossa joutessani Suomen Diplomacy Seuran viime lauantaisen syyskokouksen pöytäkirjan puhtaaksi. Kyseinen dokumentti sinetöi erään aikakauden elämässäni. Vesa Virri ehdotti hallituksen erovuoroisten jäsenten (Mikko Saari, Matti Föhr ja Tuomo Meriläinen) tilalle… ja sitten seuraa nimilista, jossa ensimmäistä kertaa vuosiin ei ole minun nimeäni mukana.

Ei sillä että yhdistystä olisin jättämässä. Jäsenmaksuni maksan jatkossakin, webmasterin viitta on käytännön syistä tiukasti harteillani, lehteen kirjoittanen jatkossakin ja päädyin kokouksessa vieläpä varatilintarkastajaksi. Nelivuotinen hallituksen sihteerin vakanssi on kuitenkin takana.

Liityin vuoden 1999 lopussa perustettuun yhdistykseen vuonna 2000. Päädyin hallitukseen maaliskuussa – Olen nyt siis ainakin alustavasti sihteerinä, kirjoitin ensimmäisessä viestissäni hallituksen postituslistalle 22.3.2000. Olisinpa tiennyt… Yhdistys oli silloin hyvin alkutekijöissään, mutta tapahtumia järjestettiin jo kovasti. Ensimmäinen hallituksen kokous, jossa olin, pidettiin FinDipCon II -pelitapahtuman yhteydessä (FinDipCon I oli järjestetty Turussa edellisenä keväänä käsittääkseni jo ennen yhdistyksen perustamista).

Sittemmin yhdistys on laajentanut toimintaansa FinDipConista muihin pelitapahtumiin ja järjestää nykyään vuosittain kolme pelitapahtumaa (FDC, Pitkien puukkojen kesäyö -mökkireissu kesäkuussa ja HelCon loppuvuodesta Helsingissä) ja julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä. Diplomacy-lautapeliin keskittymisen sijasta yhdistys on laajentanut toimintaansa yleisemmäksi lautapeliseuraksi. Yhdistys on myös rekisteröitynyt, joten toiminta on asteen verran virallisempaa kuin alunperin. Rahaakin liikkuu toiminnassa jo ihan toisella tavalla kuin aluksi – onneksi kuitenkin sen verran vähän, ettei raha-asioista saada tappelua aikaiseksi.

SDS:n historia on kyllä varsin vahvasti Vesa Virriin sidoksissa – Vesa on ollut yhdistyksen puheenjohtaja alusta pitäen ja on pitkälti Vesan työn ansiota, että yhdistys on näinkin hyvissä voimissa (jäseniähän yhdistyksellä on kuutisenkymmentä). Tähän syksyyn päättyy myös Vesan puheenjohtajuus. SDS on siis muutoksen edessä. Odotan mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää, mihin suuntaan uusi hallitus lähtee yhdistystä viemään.

Kandijuhlat

Johanna muistutti mieleeni, että valmistun yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi joulukuussa, kolmen ja puolen vuoden opiskelun jälkeen. 127 opintoviikkoa on jo nyt kasassa, huomenna on puheviestinnän tentti, josta toivon mukaan selviän kunnialla ja sitten ei puutukaan kuin englannin suullisen viestinnän kurssi. Sen jälkeen saan halutessani kandin paperit, ja miksi en haluaisi. En tosin aio siihen tyytyä, mutta silti.

Vaan lienee asiaa syytä juhlistaa jotenkin, kun vain keksisi miten.

Julkaistu
Kategoria(t): Koulu

Praha

Oikeaan reunaan luovi Manu Humpin oivallinen Prahablogi, joka kertoo vaihto-opiskeluvuodesta tuossa Keski-Euroopan helmessä. Juttua Prahasta, oluesta ja arkkitehtuurista riittää varsin kiitettävästi ja havaintojen laatu on korkea. Kirjoituksia kuvitetaan myös valokuvilla. Suosittelen, enkä yksinomaan siksi, että blogi allekirjoittaneen tallissa tavallaan onkin.

Melankoliaan muuten mahtuisi edelleenkin jokunen uusi blogi. Käytössä on Movable Type, joka on varsin pätevä ja käyttökelpoinen blogiohjelma. Ainoa vaatimus on se, että blogin aihe kiinnostaa minua – en ota vaivoikseni blogia, josta ei minulle iloa ole. Jos sinulla on Idea, ota yhteyttä.