Kategoria: Kulttuuri

Levyjä kaupan!

Valtavaa levyhyllyntyhjennystä on tekeillä! 50 levyä kaupan Huuto.netissä! Listoilta löytyy mm. Birthday Partya, Suicidea, Johnny Cashia, Musea, Sentencediä, Kraftwerkiä, Mayhemia, Old Man’s Childia, Suomen Talvisotaa, Miles Davisia, Iron Maidenia, Black Sabbathia, Barathrumia, Diabloa, Stereolabia, Godspeed You Black Emperoria… Ei postikuluja, ei hintavarauksia, lähtöhinnat pääasiassa kahdeksan euroa mutta vaihtelua on sekä ylös että alas.

Toiveissa on tienata tällä projektilla käteistä, parhaassa tapauksessa aika paljonkin, mutta ei se nyt ihan tyhjästä tullutta rahaa ole: levyjen listaamiseen meni hyvinkin pari tuntia aikaa, ja siihen päälle vielä postittamiseen kuluva aika ja vaiva. Jos pitäisi aikaansa kovastikin arvossa, olisi varmaan pakko todeta, että eipä kannata. Vaan koti-isällä ja vapaalla kirjailijalla onkin joutilasta…

Julkaistu
Kategoria(t): Musiikki

Ihmisen pojat

Reko kehui Ihmisen poikia, eikä suotta. Itse en tosin vertaisi V for Vendettaan, koska elokuvilla oli merkittävä ero: Vendetta oli dystopiansa alla kivaa viihdettä. Ihmisen pojissa (onpas muuten tyhmä nimi! Englanninkielisen nimen seksismi – Children of Men – on pitänyt väkisin säilyttää suomeksikin) ei ollut yhtään mitään kivaa.

Elokuva oli ahdistava, kamala ja epämiellyttävä. Ei huono, mutta en minä sitä uudestaankaan halua nähdä. Teknisesti elokuva oli todella näyttävä, hienoja pitkiä otoksia ja niin edelleen. Tulevaisuuden Lontoo oli hyvin uskottava ja vakuuttava. Elokuvan ensimmäinen kohtaus oli vaikuttavimpia aikoihin – elokuvan sävy tuli kyllä selväksi. Uutiskuvamainen käsivarakamera toimi tällä kertaa todella hyvin. Clive Owen loisti pääosassa, olipas juuri oikea mies löytynyt rooliin.

Kannattaako katsoa? Ehdottomasti, mutta varoituksen kanssa, kyllä tämä herkempiä käy ahdistamaan, sen verran realistinen ja toivoton elokuva on.

Kirjailijanalku

Tänään Hesarissa on kuuleman mukaan listattu kevään uusia tietokirjoja, ja joukosta löytyy minunkin nimeni. Itse en ole nähnyt – skannausta arvostetaan – mutta näinhän se on: vielä tämän kevään aikana ilmestyy BTJ:n kustantama Uudet lautapelit, joka on minun käsialaani. Kustannussopimuksen allekirjoitin perjantaina ja kirjaa on kirjoitettu jo reilun viikon ajan. Käsikirjoituksen pitäisi olla valmis maaliskuussa, eli kiirettä pukkaa.

Muoks: Sieltähän se kulttuurihistorian ja kansatieteen tietokirjojen seasta löytyy.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

50 hyvää levyä

Tässä on iTunesin tilastoista koottu listaus levyistä, jotka ovat soineet eniten viimeisen noin puolentoista vuoden ajalta. Lista antaa tarkan kuvan siitä, mitä on tullut kuunneltua, aika hyvän käsityksen siitä, mistä pidän (tiettyjä puutteita on, esimerkiksi Placebon voimasoitto ajoittui hivenen ennen iTunesiin siirtymistä) ja kertoopa lista vielä melko hyvin sen, mitkä ovat mielestäni listalla mainittujen bändien parhaat levyt.

Ennen kuin kukaan ehtii sanoa, että ei kiinnosta, niin totean, että tämäpä onkin ns. aikakapselibloggausta puhtaimmillaan. Talletan siis tiedon tänne tulevaisuuden itseni tarkasteltavaksi.

Jos jotakuta kiinnostaa saada vastaavia lukuja ulos omasta iTunesistaan, minulla on PHP-skripti, joka tämän rykäyksen tuottaa, iTunes kun ei itse osaa.

  1. Nick Cave & The Bad Seeds: B-Sides And Rarities (18 h 34 min)
  2. Katatonia: Last Fair Deal Gone Down (16 h 46 min)
  3. Pet Shop Boys: PopArt (16 h 4 min)
  4. Nouvelle Vague: Bande a Part (14 h 56 min)
  5. Nouvelle Vague: Nouvelle Vague (Limited French Version) (14 h 47 min)
  6. Joy Division: Heart and soul (13 h 9 min)
  7. Fall of the Leafe: Vantage (12 h 54 min)
  8. New Model Army: History: The Best of New Model Army (12 h 36 min)
  9. Grand Magus: Wolf’s Return (12 h 31 min)
  10. Arcturus: The Sham Mirrors (12 h 19 min)
  11. Spiritual Beggars: Demons (12 h 4 min)
  12. Simon & Garfunkel: Collected Works (11 h 41 min)
  13. Opeth: Ghost Reveries (11 h 29 min)
  14. Paradise Lost: One Second (11 h 15 min)
  15. Belle & Sebastian: Dear Catastrophe Waitress (10 h 53 min)
  16. Amorphis: Eclipse (10 h 39 min)
  17. The Sisters of Mercy: First And Last And Always (9 h 49 min)
  18. Depeche Mode: Singles 86-98 (9 h 14 min)
  19. The Sisters of Mercy: Floodland (8 h 32 min)
  20. The Sisters of Mercy: Some Girls Wander By Mistake (8 h 24 min)
  21. Borknagar: Origin (8 h 17 min)
  22. The Wounded: Atlantic (8 h 2 min)
  23. Arcturus: Aspera Hiems Symfonia (7 h 57 min)
  24. Franz Ferdinand: You Could Have It So Much Better (7 h 51 min)
  25. The Congos: Give Them The Rights (7 h 42 min)
  26. Paul Simon: The Paul Simon Collection: On My Way Don’t Know Where I’m Going (7 h 29 min)
  27. Viikate: Unholan urut (7 h 10 min)
  28. Iron Maiden: The Number Of The Beast (7 h 5 min)
  29. Eternal: Sleep Of Reason (6 h 58 min)
  30. Einstürzende Neubauten: Silence is Sexy (6 h 56 min)
  31. Emperor: Prometheus: The Discipline Of Fire & Demise (6 h 49 min)
  32. Fall of the Leafe: Volvere (6 h 46 min)
  33. Einstürzende Neubauten: Perpetuum Mobile (6 h 38 min)
  34. Grand Magus: Monument (6 h 37 min)
  35. Nick Cave & The Bad Seeds: Abattoir Blues (6 h 37 min)
  36. Amorphis: Tuonela (6 h 20 min)
  37. Das Ich: Cabaret (6 h 12 min)
  38. The Cure: Pornography (6 h 10 min)
  39. Bob Marley: Legend Remastered (6 h 6 min)
  40. Mörk Gryning: Mörk Gryning (6 h 4 min)
  41. The Cure: Faith (6 h 0 min)
  42. New Order: Best Of New Order (5 h 58 min)
  43. Belle & Sebastian: Fold Your Hands Child, You Walk Like A Peasant (5 h 53 min)
  44. Amorphis: AM Universum (5 h 53 min)
  45. Viikate: Surut pois ja kukka rintaan (5 h 53 min)
  46. Opeth: Blackwater Park (5 h 51 min)
  47. Dozer: Call It Conspiracy (5 h 50 min)
  48. Emperor: Anthems To The Welkin At Dusk (5 h 47 min)
  49. Placebo: Without You I’m Nothing (5 h 39 min)
  50. Depeche Mode: Singles 81-85 (5 h 35 min)
Julkaistu
Kategoria(t): Musiikki

Nintendo DS -pelejä kaupan

Laitoin Huuto.net:iin muutaman joutavamman Nintendo DS -pelin myyntiin: lista myynnissä olevista peleistä. Joukossa on suosittuja ja kehuttuja pelejä, jotka eivät ole syystä tai toisesta minulle kolahtaneet. Peliaikaakin on tietysti vähemmän, jolloin kriteerit pelien suhteen nousevat korkealle. Hinnat lähtevät kympistä, hintavarauksia ja postikuluja ei tunneta (koska arvelen noiden menevän aika mukavasti Helposti-kuorilla).

Tänään bongasin tulevista peleistä maaliskuussa ilmestyvän Legend of Zelda: Phantom Hourglassin, joka jatkaa DS:llä Wind Wakeristä tuttua cel-shading tyyliä, ja tarinakin on jonkinlaista jatkoa Wind Wakerille. Lienee pakkohankinta; kaipa sen ehtii jossain vaiheessa pelatakin. (Se toinen Zelda on harkinnassa, mutta sitä varten pitäisi varmaan hankkia Wii. Hankitaan, luulisin, mutta milloin, se on sitten eri juttu.)

Ehtiihän sitä, toisaalta, kun priorisoi – Johanna priorisoi lastenhoidon viikonloppuaamuisin minulle (kun itse hoitaa viikolla, kun minä teen töitä) ja käytti ajan pelaamiseen, ja sai lopulta pelattua loppuun Dreamfallin, ja tykkäsi kovasti. Seikkailupelien ystäville ilmeisesti pakkohankinta, varsinkin jos on aikaisemmin pelannut The Longest Journeyn. Tarinalle odotetaan jatkoa varsin kuumeisesti, vaan saapa nähdä, tuleeko sitä vai ei – ei kannattane pidättää hengitystään, kun Dreamfallinkin kanssa meni vuosikausia.

Julkaistu
Kategoria(t): Pelit