Petteri Jussila ja verkostomarkkinointi

Petteri Jussila on tällä hetkellä kirkkaasti suosituinta sisältöä blogissani. Annetaan siis lukijoille lisää sitä, mitä eniten halutaan.

Katselimme juuri ternimaitokapseleita käsittelevän Päivärinnan jakson, jossa Petteri toden totta esiintyi edukseen. Kysyttäessä kapseleiden vaikutuksista, miehestä irtosi ainoastaan ne tukevat elämää -tyyppistä tyhjää mössötystä. Kilpailevan ternimaitofirman toimitusjohtaja osasi sen sijaan kertoakin tuotteidensa vaikutusten syistä. Tuli heti huomattavasti vakuuttavampi vaikutelma.

Päivärinta grillasi Jussilaa aika kovalla kädellä tämän veloista ja veropetoksista, ja ymmärrettävästi Jussilalta ei kauheasti kommenttia irronnut. Vähän ehkä epäreilua moinen, mutta on Jussila kyllä aika leveästi julkisuudessa esiintynyt – miljönäärimaine ei taida ihan tyhjästä syntyä. Sikäli onkin vähän outoa, ettei tuloja sitten löydykään.

Muutenkin Jussilan bisnesten uskottavuus karisee verkostomarkkinoinnin myötä. Jos edustajat ostavat ternimaitokapselit 30 eurolla ja myyvät ne sitten 40 eurolla, saa myydä aika monta purkkia, että saa sen miljoonan kasaan – varsinkin, jos maksaa verot. Epäilen myös, ettei myymättömiä purkkeja lunasteta takaisin, jolloin kaikki riski on luonnollisesti edustajan harteilla.

Sekin ongelma verkostomarkkinoinnissa on, että edustajat kilpailevat keskenään. Jos olisi Tampereen ainoa ternimaidon myyjä, voisi pärjätäkin, mutta verkostomarkkinafirman etu on tietysti saada mahdollisimman paljon edustajia – eihän sillä ole väliä, paljonko edustajat lopulta myyvät, kunhan vain ostavat paljon tuotetta myytäväksi.

Suosittelen kyllä pohtimaan, paljonko kannattaa maksaa kapseleista, joiden terveysvaikutukset ovat epävarmoja. Tutkimuksissa on havaittu hyötyvaikutuksia, mutta valtavasti suuremmilla annoksilla. Kapselien vaikutuksista ei ole tiettävästi vakuuttavaa tietoa. Verkostomarkkinointiin ryhtymistäkin kannattaa harkita, erityisesti jos tulojen hankkiminen perustuu uusien edustajien värväämiseen. Se ei yleensä ole kannattavaa muille kuin verkoston ylimmille tasoille (jollainen et ole, ellet perusta verkostoa itse). Voin luvata, että suuria voittoja ei verkostosta irtoa.

Kannattaa perehtyä vaikkapa Pyramidisivujen antiin – sivuja ei ole päivitetty vuosiin, mutta ne sisältävät paljon hyödyllistä tietoa. Näin meitä kusetetaan -sivujen verkostomarkkinointiosio on myös hyvää luettavaa ennen verkostoihin liittymistä. Tuoreempia linkkejä aiheesta otetaan vastaan.

Julkaistu
Kategoria(t): Typeryys

Galaxy Quest

Telkkarista tulee hyviä elokuvia aika harvakseltaan. Eilen saimme kuitenkin nauttia erinomaisesta tv-viihteestä, kiitos Spektren listalta saadun vinkin. Galaxy Quest olisi voinut jäädä näkemättä. Elokuva on nimittäin erinomaisen hauska ja sympaattinen Star Trek -parodia. Trekin ja yleensäkin scifihömpän kliseiden tuntemus on tietysti välttämättömyys elokuvasta nauttimiselle. Hyvät näyttelijät (Sigourney Weaver, Alan Rickman, Tim Allen) auttoivat tietysti osaltaan. Kannattaa tutustua!

Ristikkolehtien vaikeustaso

Ostin perjantaina matkatekemiseksi ristikkolehden. Ristikoiden täyttäminen on yleensä hauskaa, mutta ristikkolehtien ostaminen ei. Valikoimaa on aivan liikaa ja useimmat lehdistä ovat hyvin samanlaisia. Lehtien vaikeustaso tosin vaihtelee, mutta en ole oikein vielä keksinyt hyvää vakiolehteä, jonka ostamalla saisin sopivia ristikoita. Tämänkertainen ostokseni, Ristikkokärpänen, oli vähän liian helppo. Pohjanoteeraus oli vihje "ajattelu", jonka vastaukseksi tuli "aattelu". Sanasto oli muutenkin aika kepoisaa. Ja jos muuten ei ollut vielä tarpeeksi helppoa, niin samat vihjeet toistuivat useissa eri tehtävissä. Vihjekuvina käytettiin vielä tyylikkäästi paria Gary Larsonin piirrosta ja todennäköisesti täysin luvatta. Ainakaan tekijänoikeuksien haltijoista tai tekijöistä ei ollut mitään mainintaa.

Sanaristikot ovat vähän hankala laji, koska en ole niissä erityisen hyvä. Nämä nyt olivat aivan liian helppoja, haastetta ei kauheasti riittänyt, mutta eipä se ole sekään kivaa, kun ei mitään ymmärrä. Tuntuu, että vaikeita ja helppoja ristisanoja löytää helposti, mutta missä ovat keskinkertaiset?

Julkaistu
Kategoria(t): Pelit

Uusi Movable Type

Pinserissä mainittiin uudesta Movable Typestä. Versio 3.0 tuo mukanaan maksullisuuden. Ilmaisversio mahdollistaa vain kolme blogia ja yhden kirjoittajan. Minun Movableni pyörittää blogia, joilla on viisi kirjoittajaa. Kuusi kirjoittajaa, kahdeksan blogia -lisenssi maksaa 150 dollaria. Auts.

Tästä on noussut kova poru blogimaailmassa. Mena Trottin blogikirjoitus It’s About Time Six Apart -blogissa on saanut aika tylyä palautetta, kun katselee TrackBackeja. Monet ovat jättämässä Movable Typeä ja mieluiten heti. Asia ihmetyttää minua hieman, sillä eiväthän nykyiset Movable Type -asennukset ole mihinkään menossa. En usko, että ostan Movable Type kolmosta (elleivät sitten kanssablogittajani ole kiinnostuneita osallistumaan kustannuksiin, jolloin tosin joutuisin kai ostamaan kaupallisen lisenssin, joka maksaakin jo 700 dollaria), sillä 2.661 kelpaa ainakin toistaiseksi omiin tarkoituksiini mainiosti. Mistä siis itku ja poru? Vaivaako ihmisiä joku kumma pakko päivittää aina kaikki ohjelmat heti kun uusi versio on saatavilla?

Mutta joo, onhan se ikävää, että aikaisemmin maksuton ohjelma muuttuu maksulliseksi. Toisaalta on ihan kohtuullista, että Trottit saavat työstään kunnollisen korvauksen. Movable Typen tasoisen työkalun tekijä on mielestäni palkkionsa ansainnut, varsinkin kun ohjelmaa on kuitenkin tähän asti jaettu maksutta.

Erikoista spämmiä

Saan tätä nykyä varsin kummallista spämmiä. Eräs nimeltämainitsematon yritys jättää lokeihini valheellisia vittaustietoja. Eilenkin heidän sivuiltaan näyttää tulleen kymmenisen kävijää minun sivuilleni. Heidän sivuillaan ei luonnollisestikaan ole linkkiä minun sivuilleni.

Homman idea on se, että jotkut webmasterit pitävät viittauslokejaan julkisesti näkyvillä – en ymmärrä käytäntöä, mutta sitä tämä firma kuitenkin hyödyntää. Linkin saa kätevästi näkyviin tällaisille sivuille, ja se lisää luonnollisesti näkyvyyttä hakukoneissa. Törkeää rikollisuutta, sanon minä.

Aiheesta on kirjoitettu kipakka blogikirjoitus. Spämmääjiä voi estää kieltämällä heiltä pääsyn sivuille, ohjeita siihen löytyy vaikkapa Totem to Temple -blogista. Thiemo Mättigilla on asiaan teknisempi ratkaisu. Itse tyydyin lisäämään pari spämmeriä kieltolistalleni, jossa oli jo valmiiksi pari yli-innokasta hakukonetta.

Kaikkea sitä keksitäänkin.