Nokkelimmat-pokkelimmat ovat jo keksineet etusivulta yhtä jos toista uutta. Iloisenoransseja XML-logoja vilkkuu enemmän ja sivupalkkiin on ilmestynyt Subscribe with Bloglines -linkki. Bloglines on paras tähän asti vastaan tullut RSS-systeemi (no, rss2email rokkaa yhä omassa käytössäni, mutta en suosittele sitä kuin tosinörteille). Se on helppokäyttöinen ja ominaisuuksiltaan hyvin monipuolinen. Useimmat muut sovellukset tuntuvat olevan hieman liian teknisiä tai muuten vain monimutkaisia (rss2email ylittää peruskäyttäjän taidot ja varusteet, esimerkiksi). Suosittelen tutustumaan!
Kiinnostavaa ja hyödyllistä
Del.icio.us on todella mielenkiintoinen ja hyödyllinen palvelu. Se on yhteisöllinen kirjanmerkkijärjestelmä: käyttäjät voivat säilöä vastaan tulevia kiinnostavia linkkejä näppärällä bookmarklet-systeemillä. Järjestelmä mahdollistaa linkkien luokittelemisen yksinkertaisella tagimenetelmällä. Del.icio.us on siis kätevä kirjanmerkkisäilö ihmisille, jotka käyttävät nettiä useilta eri koneilta.
Kaikki kirjanmerkit ovat myös julkisia (tässä minun kirjanmerkkini). Etusivulla kiitää valtava läjä linkkejä jatkuvasti, joten del.icio.us sopii hienosti myös satunnaiseen uuteen suuntautuvaan surffailuun. Linkkilistat saa myös RSS-feedinä ulos – niinpä viimeisimmät lisäykset linkkilistaani löytyvät nyt tältäkin sivulta. Kätevää.
Toisenlainen palvelu on I like!. Käyttäjän tarvitsee vain lisätä selaimensa kirjanmerkkeihin I like! -bookmarklet ja napsutella sitä kiinnostavilla sivuilla. Käyttäjästä laaditaan näiden tietojen pohjalta profiili, jonka perusteella järjestelmä tarjoaa uusia kiinnostavia linkkejä. Mainio systeemi luovaa huvisurffailua varten. Vaiva on aika pieni. I like! ei ole kuitenkaan mielestäni yhtä nerokas työkalu kuin del.icio.us. Tosin – kyse on vielä beta-vaiheessa olevasta virityksestä, joten uusia ominaisuuksia tulee ja ilmeisesti nimenomaan tuohon kirjanmerkkien hallinnan suuntaan, ryhmittelyä ja sen sellaista. Tuoltakin saa luonnollisesti RSS-virtaa jos johonkin malliin.
I like!:n kehittäjän Wetware-blogi vaikuttaisi muuten ihan kiinnostavalta luettavalta.
(Bookmarklet on pieni kirjanmerkkeihin tai selaimen kirjanmerkkipalkkiin sijoitettava skriptinpoikanen, joka tyypillisesti avaa popup-ikkunan jotain pienimuotoista tarkoitusta varten.)
Google-hakijoiden sietämätön keveys
Viime aikoina on pistänyt silmään hakulauseista "show your tits", jolla sivuilleni on tultu useammankin kerran. Ja totta tosiaan, sivuni löytyvät Googlesta toiselta tulossivulta! Syypää tähän on englanninkieliseltä puolelta löytyvä kirjoitus tv-chateista, joissa kommentoin näin: "If there’s a pretty young female host, "host show your tits" is a classic." – tuo yksi esiintymä riittää tuomaan sivuilleni paljon uusia kävijöitä. Taitavat pettyä…
Ovatko tietokonepelit vahingollisia?
Uusin Kirjastolehti pölähti postiluukkuun eilen. Kuten tavallisesti, lehdestä löytyi hyvinkin kiinnostavaa luettavaa. Lehden mielenkiintoisin artikkeli on Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion professori Frans Mäyrän haastatteluun perustuva juttu, joka lainasi nimensä tälle blogikirjoitukselle.
Mäyrä tekee jutussa useita osuvia huomioita tietokonepelien mahdollisesta haitallisuudesta. Jos asia ihmetyttää, suosittelen tutustumaan artikkeliin. Lainataanpa parhaita paloja:
Voisikin sanoa, että kirjat voivat olla jopa pelejä vaarallisempia, sillä kirjallisuus voi mullistaa ajattelun täysin.
Itse asiassa pelaaja on etäämpänä väkivallasta pelatessaan tietokonepeliä kuin katsellessaan vaikkapa elokuvaa, johon hän voi eläytyä voimakkaastikin.
Mäyrä on huomannut, että pelaamiseen liittyvät ennakkoluulot ovat pitkälti seurausta lasten ja vanhempien välillä vallitsevasta digitaalisesta kuilusta. Ne vanhemmat, jotka pelaavat itsekin ovat myös kriittisempiä pelien suhteen.
Viimeinen kohta on mielestäni erityisen mielenkiintoinen. Jatketaanpa vielä siitä, mitä Mäyrä sanoikaan: He valikoivat tarkemmin pelit, jotka sopivat lapsille ja keskustelevat lastensa kanssa peleistä, mikä onkin hyvä asia.
Uskon vahvasti siihen, että lastensa tekemisistä on syytä olla kiinnostunut. On mielestäni turha valittaa lastensa pelaamien pelien kauheudesta, jos on itse pelit lapsilleen ostanut. Pelilaatikoiden ikärajojen tarkkaileminen on ensimmäinen vaihe. Nuoret tosin kopioivat paljon pelejä, jolloin vanhemmilla ei ole mahdollisuutta nähdä pelilaatikkoa ikärajoineen, mutta vanhempien ohi hankittuja pelejä on niin ikään syytä seurata.
Tieto on valtaa, ja tässäkin tapauksessa pelimaailmaa tuntevat vanhemmat pääsevät mielestäni helpommalla peleistä innostuneiden lastensa kanssa.
Odotan mielenkiinnolla Mäyrän järjestämää pelitutkimusseminaaria, joka alkaa helmikuun puolessa välissä.
Rembrandt
Kuka ostaa Stockmannilta Rembrandt-hammastahnaa? Tuubi hampaita kirkastavaa tai kahvi- ja tupakkatahroja eliminoivaa eliittitahnaa maksaa halvimmillaan jotain 13 euroa, eli yli kymmenen kertaa enemmän kuin tavallinen Pepsodent tai Colgate (jota meillä suositaan, kiitos näppärän korkin ja halvan hinnan). Ilmeisesti joillain ihmisillä on hammastahnan käytönkin suhteen tarve erottua tavallisesta rahvaasta.