Mikko Saari bloggaa toisinaan
Häät on nyt pidetty, olemme palanneet kotiin ja lahjavuorta on kartoitettu. Laura ehti jo kirjoittamaan juhlista, minä palaan asiaan vielä laajemmin (kuvien kera!) kunhan ehdin. Ensi viikkoon menee, siis. Hengissä kuitenkin ollaan, olotila on yhä sekava.
Jos joku digikamerallinen häävieras tämän sattuu lukemaan, Gmail-osoitteeseeni (msaari, loppuun gmail.com) lähetetyt valokuvat ovat suuresti tervetulleita. Koostaisin mielelläni yhtenäisen kuvagallerian.
Kiitos kaikille vieraille!
Haimme tänään hääpukuni ja sovitin sitä kokeeksi, jotta osaan pukea sen ylleni lauantaina. Yllättävän helposti se kävi, vain plastronin (kaulahuivin) kanssa oli sompailua. On se vaan komea vaate, kyllä sellaisessa kelpaa mennä vihille. Johannakin huokaili vieressä tyytyväisenä.
Asiat alkavat pikku hiljaa olla valmiina.
Kävimme eilen viimeistä kertaa sopimassa hääjärjestelyistä tapahtumapaikalla. On se vaan ihmeellinen paikka: paniikkitaso laskee joka käynnillä huomattavasti. Kannattaa luottaa järjestelyt ammattilaisten käsiin, kyllä ammattilaiset tietävät mitä tekevät.
Häät ovat ylihuomenna. Se on hurjaa, se.
Häät ovat lauantaina ja tälle viikolle riittää vielä tekemistä. Tanssimista pitää harjoitella, pöytäjärjestyksiä pohtia ja säätä arvailla. Onneksi ei ole ulkoilmajuhlat – hullu järjestää ulkoilmajuhlat elokuun lopussa – mutta hääkuva olisi kiva saada otettua ulkosalla.
Stressi ei ole sentään ihan hirmuinen, kunhan muuten vain on miettimistä ja tehtävää. Jonkin verran rassaa se iloinen tosiasia, että mitään kenraaliharjoituksia ei voida järjestää. Luulisin, että itse juhlassa tunnelma on alun vihkiseremonian jälkeen jo parempi, siihen asti jännittää. Minun kohdallani tietysti puheen pitäminen tuo vielä oman lisäilonsa elämään…
Ensimmäinen vakava yritys luonnostella syksyn opinto-ohjelmaa tuotti 16 opintoviikon paketin, josta kolme opintoviikkoa voi osoittautua liian vaikeaksi ja kaksi opintoviikkoa peruuntua aiemmin opiskeltuina. Opintotuki edellyttää käsittääkseni 10,8 opintoviikon suoritusta, joten sikäli kaikki on hyvin. Pari kirjatenttiä noihin voisi vielä lisätä.
Alkaa vaan olla opiskeltava loppu. Infon aineopinnoista olen tehnyt lähes kaiken mielekkään, syventäviäkin on jo tarpeeksi joskin niitä voisi vielä täydentää. Tietojenkäsittelyoppi ei tarjoa enää mitään, ellen käy syventäviin (ja tuskin käyn). Hypermediaa sentään on tarjolla mukavasti. Kirjallisuustiedettäkin voisi jatkaa, mutta traumaattinen esseenkirjoitusprosessi viime kesältä tappoi kyllä kaiken mielenkiinnon siihen puuhaan.
Onhan noita opintoviikkoja jo yli 150, joten ei kai niitä sikäli tarvitsisi juuri enempää kertyäkään. Sitten pitäisi vain valmistua.