Kategoria: Ruoka

Diabetestutkimuksen tiedotteessa oli tällainen saksalainen resepti, joka vetosi välittömästi. Olen tehnyt tätä nyt muutaman kerran vähän vaihtelevalla menestyksellä, yhden kerran onnistuminen oli lähes täydellinen, mutta se lätty meni valitettavasti vaimolle ja oma pannarini epäonnistui sillä kertaa. Pitää vielä harjoitella ja hankkia ohukaispannu, sillä meillä on vain hyvin korkeareunainen kasari, jolla pannukakun kääntäminen on vähän turhan hankala temppu.

• 5 dl piimää
• 4 rkl vettä
• 1 tl sokeria
• 0,5 tl suolaa
• 200 g (noin 3-3,5 dl) vehnäjauhoja
• 4 vatkattua munaa
• 4 omenaa
• 4,5 tl öljyä

Sekoita jauhot, piimä, vesi, sokeri ja suola. Anna asettua ainakin 20 minuuttia. Lisää munat ja sekoita hyvin. Kuori ja viipaloi omenat. Kuumenna öljy pannussa ja laita taikinaa pannuun. Ohje sanoo ”2 pientä kauhallista”, mitä en ymmärrä, koska siitä tulee ihmeellinen pikkulätty ja kuvassakin on kuitenkin lautasen kokoinen pannukakku (ehkä lautanen on pieni, mutta silloin pannukakun päälle ladotut omenat ovat noin luumun kokoisia).

Kippaa siis kunnolla taikinaa pannuun. Sanoisin, että noilla mitoilla tulee nelisen pannukakkua, itse olen ainakin tehnyt onnistuneesti yhtä neljäosalla ja kahta puolikkaalla. Omenat ladotaan välittömästi päälle, koko kakun saa peittää omenasiivuilla. Pienennä lämpöä.

Kun pannukakku osoittaa kiinteytymisen merkkejä, se siirretään lautaselle ja kipataan pannuun takaisin paistettu puoli ylöspäin. Paistellaan, kunnes on valmis. Ei kestä kauaa.

Tarjoillaan välittömästi sokerin ja kanelin kanssa, pannukakku menee tylsäksi jäähtyessään. Siksi tämä on vähintäänkin epäkäytännöllistä laitettavaa, mutta ilmeisesti 50-asteisessa uunissa pannukakut pysyvät hyvinä tarjoiluun asti. Tiedäpä tuota, ehkä kokeilen.

On hyvää asiallisen omenasiiderin kanssa.

Vaahterasiirappi on herkullista, joten Jutta Renzin vaahterasiirappimuffinsseja oli pakko kokeilla (Muffinssit — Uudet reseptit -kirjasta). Tulos oli erinomainen, suosittelen lämpimästi kaikille vaahterasiirapin ystäville.

Ainekset 12 muffinssiin:

• 3 dl kaurahiutaleita
• 3,25 dl piimää
• 3 dl saksanpähkinärouhetta
• 1,5 dl vaahterasiirappia
• 2,25 dl vehnäjauhoja
• 2,5 tl leivinjauhetta
• 1 muna
• 1 dl ruokaöljyä

Uuni lämmitetään 180-asteiseksi. Valmistele vuoka voitelemalla se ja laittamalla se pakastimeen. Sekoita kaurahiutaleet piimään ja anna niiden turvota hetki. Sekoita pähkinärouheeseen runsas 0,5 dl vaahterasiirappia. Itse ostin kaupasta 70 g pussin kokonaisia saksanpähkinöitä, kun muutakaan ei ollut. Tuosta tuli ehkä noin desi rouhetta, joka riitti minulle ihan hyvin. Kovempi saksanpähkinäfani ostaa sitten enemmän, itse menen jatkossa tällä, ellei kaupasta löydy jotain kätevämpää pakkausta. Pari pakettia maksaa jo sen verran enemmän, että säästän mieluummin vähäsen.

Muna vatkataan rikki ja sekaan heitetään loput vaahterasiirapista (Maple Joe -pullo riittää tähän juuri ja juuri, jos haluaa runsaan kuorrutuksen pitää ostaa kaksi), öljy, kaurahiutaleet ja piimä. Alkuperäisessä ohjeessa oli myös kaksi tippaa karvasmanteliöljyä, jonka totesin liialliseksi hifistelyksi ja jätin väliin. Jauhot ja leivinjauhe sekoitetaan yhteen ja käännellään varovasti muiden ainesten joukkoon.

Vuokiin lapioidaan noin ruokalusikallinen taikinaa ja päälle jaetaan pähkinäsiirappi. Päälle lisätään loput taikinasta. Paistetaan keskitasolla 20-25 minuuttia.

Kuorrutukseen voi laittaa 2 rkl vaahterasiirappia (Maple Joe -pullosta ei enempää riitä), 2 rkl margariinia ja joku 1,5-2 dl tomusokeria.

Muutossa tuli vastaan joskus joululahjaksi saamani muffinssikirja. Ei ole tullut juuri muffinsseja tehtyä, mutta teinpä jouluksi satsin ja lopputulos oli herkullinen. Nyt on tilaus muutamallekin erälle Annin synttäreitä varten. Tämä resepti teki vaikutuksen, joten nyt kaikki vaikuttuneet voitte tehdä näitä itsekin. Ohje on Jutta Renzin kirjasta Muffinssit — Uudet reseptit.

• Bounty-patukkaa
• 3,5 dl vehnäjauhoja
• 2,5 rkl kaakaojauhetta
• 2,5 tl leivinjauhetta
• 0,5 tl ruokasoodaa
• 1 muna
• 1,5 dl sokeria
• 1 dl ruokaöljyä
• 3 dl piimää

Uuni lämmitetään 180 asteeseen. Voitele muffinipelti ja pistä se hetkeksi pakkaseen, tai käytä paperisia vuokia. Ohjeesta tulee 12 tavallisen kokoista muffinia. Yksi Bounty pilkotaan silpuksi ja sekoitetaan jauhoihin, kaakaojauheeseen, leivinjauheeseen ja soodaan (sooda ei ole pakollinen).

Muna vatkataan rikki ja siihen lisätään sokeri, öljy ja piimä. Jauhoseos käännellään varovasti mukaan. Taikinaa laitetaan lusikallinen jokaiseen vuokaan. Loput suklaat pistetään neljään osaan kukin, niin että kuhunkin vuokaan saa yhden suklaapalan. Loput taikinasta laitetaan suklaapalojen päälle. Vuoat tulevat hyvin täyteen, mutta kaikki mahtuu kyllä, kun huolella laittaa!

Muffinssit paistetaan uunissa noin 20-25 minuuttia.

Herra Heinämäen Lato-orkesterilla on mainio kappale, jossa kerrotaan, miten tehdään mumman kropsua eli pannukakkua. Pitihän sitä kokeilla, ja sehän onkin mitä mainiointa herkkua. Tätä tehdään jatkossa, jos tekee pannaria mieli.

• 4 dl vehnäjauhoja
• 1,5 dl sokeria
• 1 tl suolaa
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 tl vaniljasokeria
• 2 kananmunaa
• 8 dl maitoa
• 100 g voita tai 1 dl juoksevaa rasvaa

Sekoita kaikki jauhot ja kuivat aineet keskenään yhdessä kulhossa, sitten maito, munat ja rasva toisessa. Kuivat aineet kipataan sitten nestemäisiin sekoittaen ja paakkuja vältellen. Anna taikinan olla vähän aikaa kaikessa rauhassa. Ota syvä uunipelti ja voitele se tai peitä leivinpaperilla ja kippaa sitten taikina pellille. Paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia.

Yhteishyvän ruokalehdestä (7/09) löytyi tällainen herkullinen kesäresepti. Todella vaivaton valmistaa, maistuu erinomaiselta ja näyttää ihan konditoriatasoiselta vaikka olisi vähän mämmikouraisempi leipuri asialla.

• 8 lehtitaikinalevyä (1 pkt)
• 2 ps vaniljakastikeaineksia (1 pkt)
• 4 dl maitoa
• 3 munaa
• mansikoita
• tomusokeria

Ota taikinalevyt sulamaan hyvissä ajoin, ne tosin sulavat aika joutuisasti. Jokainen levy leikataan kolmeen suunnilleen yhtä suureen palaan. Palat levitetään pellille, vaativat kaksi peltiä, mutta mahtuvat kivasti. Ei tarvitse murehtia, nämä leivokset eivät leviä, vain kohoavat. Taikinapaloihin leikataan terävällä veitsellä viillot noin puoli senttiä reunojen sisäpuolelle, siis ikään kuin kehykset.

Ennen taikinointia kannattaa jo sekoitella vaniljakastikeaineksiin maito ja kaksi munaa. Sotku tasaiseksi ja jääkaappiin hautumaan noin kymmeneksi minuutiksi. Sen jälkeen sitten lapataan kastiketta taikinapaloille. Pysyttele leikkaamiesi viiltojen sisäpuolella, mutta muuten kastiketta voi tunkea varsin reippaalla kädellä. Ohje käskee laittamaan noin reilun ruokalusikallisen, itse aion kokeilla ensi kerralla vielä enemmän.

Kastiketta tulee muuten todella runsaasti. Sille voi keksiä jonkun muun käytön (vähän rajoittaa se raaka muna), tai sitten voi ostaa lisää taikinaa. Sanoisin, että jonkun nelisen levyllistä eli puoli pakettia enemmän tuosta kastikkeesta riittää.

Kun soosi on levyillä, levyjen reunat voidellaan sillä kolmannella munalla ja piiraat (tai viinerit) paistetaan uunissa 225 asteessa noin 15 minuuttia. Kannattaa vahdata, meidän uunissa tuli vähän nopeamminkin.

Jäähtyneille piiraille laitetaan mansikkaa. Itse laitoin yhden mansikan kuhunkin, leikattuna kahtia ja viilleltynä siivuiksi. Siivuttaminen on puhdasta estetiikkaa – kun tomusokeroit viinerit, siivutetut mansikat ovat vielä hienompia. Tomusokeria kannattaa ripotella teesiivilän läpi, niin saa hienoa pölyä. Todellinen loppuhuipennus olisi tietysti sitruunamelissan lehti, sopisi sekä maun että ulkonäön puolesta.