Olen mielenkiintoisesti onnistunut luomaan kaksi eri tavalla suosittua nettisivustoa. Kirjavinkit ja Lautapeliopas keräävät kumpikin mukavasti väkeä, mutta aivan eri tavoin. Kirjavinkeissä on enemmän sivuja, yli 1 000 kirja-arvostelua, kun taas Lautapelioppaassa on joku 500 merkintää. Kävijöitä Kirjavinkeillä on enemmän, mutta Lautapelioppaassa sivunäyttöjä on silti tuplasti enemmän.

Lautapelit ovat selkeä sesonkijuttu, viikottaiset kävijämäärät ovat näin joulun alla noin nelinkertaistuneet syyskuulta. Kirjavinkeissä taas on tasaista ja hiljaista kasvua, sesongit eivät juuri näy.

Lautapeliopas on selkeästi kaksikosta vetävämpi. Kävijät lukevat keskimäärin vähän yli neljä sivua, siinä missä Kirjavinkeissä vain kaksi. Lautapelioppaan lukijoista alle puolet poistuu ensimmäisen sivun jälkeen, Kirjavinkeissä yli 70 %. Lautapelioppaalla on enemmän uskollisia lukijoita, jotka tulevat sivuille suoraan.

Kumpikin sivuista hallitsee tärkeitä hakusanoja Googlessa. Lautapeliopas on kakkosena hakusanalla ”lautapelit” (en juuri elättele toivoa Lautapelit.fi:n ohittamisesta, mutta toisaalta luulisin, että iso osa hakusanalla hakijoista päätyy silti Oppaaseen, elleivät sitten erityisesti etsi Lautapelit.fi:tä), Kirjavinkit ykkösenä ”kirjavinkit”-hakusanalla ja hiljattain myös ”kirja-arvostelut” — tästä olen erityisen tyytyväinen, kakkoseksi jäi niinkin iso sivu kuin Hesarin kirjaosasto.

Mutta mutta — hakusana ”lautapelit” on kolmen kuukauden aikana tuonut Lautapelioppaaseen lähes 3 000 kävijää, noin 10 % kaikista sivuille tulleista. ”Kirjavinkit” on Kirjavinkkien ykköshakusana, vähän alle 700 kävijää ja alle 2 % käynneistä!

Kirjavinkeissä onkin todella paljon enemmän hajontaa hakusanoissa, sivuille on tultu lähes 13 000 eri hakusanalla. Lautapelioppaassa sama luku on alle 7 000. Ero on melkoinen. Kirjavinkit saakin tuntuvasti enemmän pitkän hännän hakuja. Iso osa hauista on kirjojen nimiä, joissa luettujen sivujen määrä on vähän yli yksi ja poistumisprosentti korkea.

Lautapelioppaassa jopa pelien nimillä hakijat jäävät yleensä lukemaan vähintään toisen jutun. Suosittu pelin nimi -hakusanakin voi saada keskiarvoksi yli kolme luettua sivua. Kirjavinkeissä luettujen sivujen keskiarvoa nostavat yleishauilla (”kirja-arvostelut”, ”kirja-arvosteluja”, ”kirjavinkit” ja niin edelleen) tulleet, jotka lukevat helposti keskimäärin kymmenenkin sivua.

Lautapelioppaan 500. suosituin hakusana on haettu kuusi kertaa, Kirjavinkeissä 12. Kirjavinkeissä jakauma on siis tasaisempi, Lautapelioppaassa on todella suosittuja hakusanoja ja niiden jälkeen hakujen määrä laskee nopeammin.

Kävijätilastojen tarkasteleminen on aina yhtä kiinnostavaa puuhaa. Kummankin sivuston kehittämisessä olisi edelleen työtä. Uusia kävijöitä saa tuottamalla uutta sisältöä, kun hyvät sijoitukset hakukoneissa on aika pitkälle selvä juttu, mutta myös linkkejä pitäisi saada haalittua lisää. Kumpikin sivusto saa sentään ihan kiitettävästi mainintoja blogeissa ja Hesarin Lukupiirin Kirsi Pihakin on jo pari kertaa linkittänyt Kirjavinkkeihin, se oli yksi tavoite joskus.

Google AdWords -mainontaa olisi mukava harrastaa. En erityisesti haluaisi saada sivujani Googlen hakutulossivujen mainoksiin, sijoitun hakutuloksissa ihan riittävän hyvin muutenkin, mutta muualla netissä näkyminen ei olisi haitaksi. Valitettavasti lisäkävijät eivät muutu rahaksi ihan sellaisella tavalla, että siitä kannattaisi maksaa edes niitä pieniä summia, joilla AdWords-mainontaa voi tehdä. Jos Kirjavinkkien kävijä- ja ennen kaikkea ostajamäärät kasvaisivat vaikkapa viisinkertaisiksi, mainosbudjettia voisi jo harkita — tietysti tähän tavoitteeseen pääsemistä edesauttaisi mainostaminen…

Työni on pääasiassa kirjoittamista, joten työkaluni ovat tekstinkäsittelyohjelmia, tekstieditoreita ja muita vastaavia. Tällaisia ohjelmia on maailma täysi ja niiden laatu vaihtelee, joten tuumin, että jotakuta saattanee kiinnostaa suosikkini. Yhdellä ei tietenkään pärjää, koska tarpeita on monenlaisia. Mainittakoon saman tien, että juttu on sitten kirjoitettu OS X -käyttäjän näkökulmasta.

TextWrangler on jotakuinkin maailman paras tekstieditori. Kevyt, ilmainen, voimakas ja hyvin tehty. Tällä onnistuu kaikki. Ominaisuuksien lista on vakuuttava: tiedostojen avaaminen ja tallentaminen FTP:llä, sujuvat merkistömuunnokset, kätevät etsi-ja-korvaa-toiminnot vaikka useampaan tiedostoon yhtä aikaa, lajittelut, gremlinien tappaminen, syntaksiväritys, eroavaisuuksien haku tiedostojen välillä… siis kaikenlaista, mitä koodari tai muuten vain vaativa käyttäjä tarvitsee.

Mikä parasta, TextWrangler on tosiaan ilmainen kevytversio, jonka pitäisi houkutella käyttäjiä tehokkaamman ja maksullisen BBEditin pariin. En ole koskaan kokenut, että TextWranglerista puuttuisi jotain… No, CVS- ja Subversion-tuki kuulostaa ominaisuudelta, joka voisi olla näppärä, jos sellaista tarvitsisin, mutta olen tätä nykyä tekemisissä yhden Subversion-projektin kanssa, joten selviän kyllä ilmankin.

Tämä jumalohjelma asentuu jokaiseen Macciini jatkossakin noin kolmen ensimmäisen ohjelman joukossa. Jos joku tietää Windowsille yhtä hyvän, saa vinkata, koska en ole itse löytänyt yhtä hyvää. Tuo tiedostojen avaaminen ja tallentaminen FTP:n yli varsinkin tuntuu olevan melko harvinainen ominaisuus.

OpenOffice.org on järeä paketti, mutta onhan siinä varsin pätevä tekstinkäsittelyohjelma. Tällä kirjoittaa vaikka gradun ja kirjan tai pari. Teen OpenOfficella valtaosan niistä kirjoitusjutuista, jotka eivät päädy nettiin. Osaan jopa käyttää osaa niistä vähän edistyneemmistä ominaisuuksista, kuten rakenneselainta — on muuten harvinaisen näppärä työkalu, kun käsittelee pidempää käsikirjoitusta sieltä täältä, ei tarvitse tuhlata aikaa oikean kohdan hakemiseen.

Texturi eli OS X:n sisäinen editori on sekin hyvin käyttökelpoinen työkalu silloin, kun OpenOffice on liian raskas ja TextWranglerin ominaisuuksille ei ole tarvetta. Vähäeleinen editori mahdollistaa monenlaisten pikkujuttujen kirjoittamisen vaivattomasti.

WriteRoom on uudempi tuttavuus, mutta tietyissä tilanteissa tämä ohjelma on täysin lyömätön. Superminimalistinen editori tarjoaa häiriövapaan ympäristön. Ohjelma blokkaa ruudulta kaiken turhan: on vain teksti, jota muokkaat. Kaikki muu, kuten sanalaskurit ja vierityspalkit, pitää erikseen kytkeä päälle, jos niitä kokee tarvitsevansa. Automaattitallennus tekee tasaisen Ctrl-S-refleksin tarpeettomaksi. Voit siis vain keskittyä kirjoittamaan ja antaa tekstin virrata. Jos joku teksti pitää saada valmiiksi, WriteRoom on ehdoton apuväline.

Virginia Heffernanin artikkeli An Interface of One’s Own on muuten lukemisen arvoinen aiheesta kiinnostuneille.

Avasin muuten tämän jutun kuvien muokkaamista varten Gimpin. Kätevä työkalu, mutta kuvan rajaamiseen ja koon muuttamiseen se on aivan liian raskas, etenkin kun Macilla Gimp vaatii X11-ympäristön käynnistämisen. Vinkatkaapa joku hyvä kevyt kuvaeditori, jolla voisi rajata ja skaalata kuvia nopeasti. Mieluusti ilmainen, mutta saa olla halpakin.